Sammeli Heikkinen

Ilmastonmuutos iskee suomalaismetsiin - mahtuvatko metsätuhojen ehkäisy ja monimuotoinen luonto Suomeen?

28.1.2019 16.55

Sammeli Heikkinen

Suomen metsät ovat tulevina vuosikymmeninä nykyistä suuremmassa vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Suomen ilmastopaneelin maanantaina julkaistussa raportissa arvioidaan etenkin tuuli- ja tuholaistuhojen riskin kasvavan.

Luonnonvarakeskus Luken ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden laatimassa selvityksessä todetaan, että kuivien kesien lisääntyminen ja kovien pakkasten ja maan routa-ajan väheneminen koittelevat metsiä.

Metsien tuhoriskin kasvaminen johtuu ihmisen toiminnasta. Ilmakehän lämmittäminen päästöillä parantaa tuhohyönteisten selviytymismahdollisuuksia ja lisää tuulituhojen vaaraa. Kuusi- ja mäntymetsiä vaarantava juurikääpä taas leviää etenkin kesähakkuiden vuoksi.

Ihmisen pitäisi myös yrittää rajata metsiin kohdistuvia uhkia. Ilmastopaneelin raportissa paneuduttiin metsiin ennen kaikkea taloudellisena arvona ja hiilinieluna.

Näin myös ratkaisut liittyivät lähinnä metsätalouteen ja sen keinoihin. Metsätuhojen torjuntaa auttava ratkaisu voi heikentää metsien monimuotoisuutta.

Ilmastopaneelin selvityksen mukaan kirjanpainaja-kuoriaisesta tulee Suomen metsiin pysyvä riesa. Se tarvitsee viime kesän tapaisia kuumia kesiä, ja niitä on luvassa.

Vuosisadan lopulla ainakin Etelä-Suomessa suurin osa kesistä on sellaisia, että kirjanpainajat lisääntyvät ja voivat aiheuttaa tuhoa.

Esimerkiksi Tšekissä kirjanpainaja on tuhonnut miljoonia hehtaareja metsää ja tälle vuodelle ennustetaan 15 miljoonan kuusikuution tuhoja. Tämä on enemmän kuin Tšekin vuosittaiset hakkuut, noin 12 miljoonaa kuutiota.

Myös Ruotsissa kirjanpainaja hävitti viime vuonna kolmesta neljään miljoonaa hehtaaria metsää. Paljon uutistilaa saaneet metsäpalot tuhosivat pari miljoonaa hehtaaria.

Ilmastopaneelin Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hankkeen vetäjä, Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen pohti, mitä tehdään sitten, kun kirjanpainaja leviää suomalaisiin suojelumetsiin.

”Nyt kirjanpainaja leviää Puolassa suojellussa Bielowiczan metsässä, eikä sille voi tehdä mitään.”

Tuholaisten leviäminen ja lisääntyminen suojellussa metsässä ei ole ainoa kohta, jossa luonnon monimuotoisuus ja metsätuhojen välttäminen törmäävät.

Luken erikoistutkijan Heli Viirin mukaan yksi tapa vähentää tuholaisten ja tautien aiheuttamia tuhoja on nopeuttaa metsän kiertoa. Toisin sanoen, hakata metsä nykyistä aiemmin.

Metsätuhojen talousvaikutuksia tutkinut Luken tutkimusprofessori Jussi Uusivuori kertoi, että lisääntynyt tuhoriski ajaa myös metsänomistajia hakkauttamaan metsänsä nuorempina: mitä pitempään metsä kasvaa, sitä pidempään se altistuu riskille.

Toisaalta tutkimusten perusteella talousmetsien kannattaisi olla nykyistä monimuotoisempia tai ainakin monilajisempia. Yhtä ja samaa puulajia kasvavat puupellot ovat alttiita tuholaisille.

Asikaisen mukaan puuston yksipuolisuus oli mahdollisesti osasyy Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa sattuneisiin valtaviin metsätuhoihin. Siellä tuhoutui yli miljoona hehtaaria metsää tuholaisten vuoksi.

Myös kovien pakkasten harvinaistuminen iskee metsiin. Tunnetuin esimerkki lienee pohjoisen Lapin tunturimittari-perhonen. Tunturimittarit tuhoavat tunturikoivikoita.

Viime aikoina niiden aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet, sillä tunturimittari talvehtii munana, joka tuhoutuu vasta 37 asteen pakkasessa. Kun tällaista pakkasta ei tule, tunturimittari pääsee koivujen kimppuun.

Suurimpia metsätuhojen aiheuttajia Suomessa on juurikääpä. Senkin leviämistä ilmastonmuutos voi edistää, sillä vuosittainen itämisaika pitenee.

Suurin syy juurikäävän leviämiselle ovat kuitenkin kesähakkuut, joissa kääpä pääsee leviämään. Pitkään juurikäävän aiheuttamat taloudelliset tappiot on arvioitu noin 50 miljoonaksi euroksi vuodessa, mutta tämä arvio on Luken tutkijoiden mukaan vanhentunut ja luultavasti liian alhainen.

Kesähakkuut myös tuhoavat lintujen pesiä ja poikasia. Vihreät kansanedustajat tekivät perjantaina kysymyksen, jossa vaadittiin hallitusta selvittämään, mitä näille hakkuille pitäisi tehdä.

”On epärealistista ajatella, että kesähakkuut lopetetaan. Teollisuus vaatii puuta muulloinkin kuin routa-aikana”, erikoistutkija Viiri kommentoi.

Viirin mukaan kantojen torjuntakäsittelyllä käävän leviämistä voidaan yrittää estää. Antti Asikainen sanoi, että myös muualta tuotavia puulajeja on pohdittu ratkaisuksi kääpäongelmaan.

Sinänsä metsätuhojen vaikutus suomalaiseen metsään on selvästi pienempi kuin metsäkadon. Metsäkadolla tarkoitetaan metsämaan muuttamista pysyvästi toiseen käyttöön.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kertoi, että Suomessa katoaa vuosittain yli kolme miljoonan hiilidioksitonnin hiilinielua vastaava määrä metsää, eli noin 10 000 hehtaaria. Karkeasti puolet raivataan pelloiksi ja toinen puoli jää asutuksen, teiden ja muun infran alle.

metsät  metsäteollisuus  ilmastonmuutos  luonnonsuojelu 

Tweet