Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
iiro törmä
Oras Tynkkysen mukaan päästövähennysten este on poliittisen johtajuuden puute. ”Päättäjien pitää tehdä ilmastopäätöksiä, vaikka se maksaisi heidän koko poliittisen uransa tai vaikka puolueen kannatus tippuisi.”
Ilmastokeskustelu siirtynyt uuteen aikaan: ”Se, mikä on poliittisesti mahdollista, on muuttunut ratkaisevasti”
5.4.2019 9.44
Lähestyvät vaalit ovat ehdottomasti ilmastovaalit.
Sitä mieltä on vihreiden eduskuntavaaliehdokas Oras Tynkkynen. Hänen luulisi tietävän mistä puhuu, sillä hän on tehnyt ja seurannut ilmastopolitiikkaa noin 25 vuotta.
Näissä vaaleissa ilmastokysymyksiä on vaalikoneissa ja vaalipaneeleissa enemmän kuin missään aiemmissa.
Koko ilmastokeskustelussa vallitsee uusi normaali.
”Valtaosan siitä ajasta, jonka olen osallistunut politiikkaan, olen ollut haastaja. Viime aikoina asetelma on kääntynyt toisinpäin. Nyt vallitsee käsitys, että ilmaston suhteen pitää tehdä enemmän. Jos olet eri mieltä, olet haastaja”, Tynkkynen sanoo.
”Se, mikä on poliittisesti mahdollista, on muuttunut ratkaisevasti.”
Esimerkiksi vihreät oli aiemmin ainoa puolue, joka nosti esille lentoveroa. Nyt jokaisessa vaalikoneessa kysytään kantaa aiheeseen.
”Vaikka enemmistö puolueista edelleen vastustaisi lentoveroa, aihe on keskustelun keskiössä. Sama koskee lihaveroa. Nyt myös isot puolueet harkitsevat sellaisia ohjauskeinoja.”
Syksyllä julkaistu ilmastopaneeli IPCC:n raportti pakotti kaikki puolueet puhumaan ilmastosta.
”Raportin viesti ei ollut uusi. Mutta aiemmin ei ymmärretty, kuinka paljon tiukempia päästötavoitteita tarvitaan, jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen tai edes selvästi alle 2 asteeseen.”
Nykymenolla ilmasto on lämpenemässä yli kolme astetta, mikä tarkoittaisi Suomessa jopa yli viiden asteen lämpenemistä.
Tynkkynen uskoo edelleen, että lämpeneminen on mahdollista rajoittaa kahteen asteeseen. Sen sijaan puolessatoista asteessa pysyminen vaatii niin tiukkaa hiilibudjettia, että myös vihreissä on jouduttu viime kuukausina miettimään tarkasti, mitä se konkreettisesti tarkoittaisi.
Suomella on mahdollisuudet päästä hiilineutraaliksi. Näin ovat laskeneet Suomen ilmastopaneeli ja Tynkkysen nykyinen työnantaja Sitra. Ratkaisevaa on, että seuraavassa hallitusohjelmassa päätetään tiukentaa Suomen omia vuoden 2030 päästötavoitteita.
Oleellista olisi saada päästöille tarpeeksi kova hinta. Suomi voisi yksinkin asettaa päästöoikeudelle niin kutsutun lattiahinnan. Tällä hetkellä EU:n päästöoikeuden hinta on noin 20 euroa, mutta Tynkkysen mukaan hiilidioksiditonnin aiheuttamat haitat arvioidaan noin sadan euron suuruisiksi.
”Niin kauan kun päästöistä ei makseta niiden todellista hintaa, kustannukset sysätään muille. Lattiahinta varmistaisi, että saastuttaja maksaa aiheuttamansa vahingon. Se antaisi myös yrityksille selkeämmän investointiympäristön.”
Helppoja ja edullisia päästövähennyksiä voidaan saada parantamalla energiatehokkuutta.
”Esimerkiksi rakennusten poistoilmasta pitää ottaa lämpö talteen. Tällä hetkellä siihen velvoitetaan vain uudet rakennukset, mutta talteenotto pitäisi asentaa myös vanhoihin rakennuksiin remonttien yhteydessä.”
Vaikeinta päästövähennysten tekeminen on teollisuuden prosesseissa, maataloudessa ja raskaassa liikenteessä. Sipilän hallituksen suosimat biopolttoaineet pitää Tynkkysen mielestä ohjata lento- meri- ja raskaaseen liikenteeseen.
”Silloin niitä ei paljon yksityisautoille käytettäväksi jää.”
Nopea luopuminen kivihiilestä on paikallisille energiayhtiöille vaikeaa ellei haluta, että ne siirtyvät biomassan polttoon. Tynkkysestä valtion kannattaisi tukea taloudellisesti energiayhtiöiden kivihiilestä luopumista, niin etteivät energiayhtiöt siirtyisi biomassaan.
Puolueiden aiempaa kauniimpien ilmastopuheiden pitäisi muuttua käytännöiksi. Joulukuussa allekirjoitettu kahdeksan puolueen ilmastopaperi ylitti reilusti Tynkkysen odotukset. Mutta paperista huolimatta keskusta ja kokoomus eivät ole vaaliohjelmissaan osoittaneet valmiutta tarvittaviin toimiin ja demarijohtaja Antti Rinteen ilmastolinja hapuilee.
Tynkkysestä poliittisessa keskustelussa ei hahmoteta suuruusluokkia.
”Vaalipaneelissa ehdokas voi selvitä puhumalla ydinvoimasta ja joukkoliikenteestä, vaikka ydinvoima ei ehdi auttaa meitä ennen kuin Suomen pitää olla hiilineutraali ja joukkoliikenteen vaikutus on jotain prosenttiyksiköitä Suomen päästöistä. Pitäisi kysyä, että millä ne loput kymmenten prosenttiyksiköiden päästövähennykset tehdään.”
Kun media on vertaillut puolueiden ilmastopolitiikkoja, kaikissa vertailuissa vihreät ja vasemmistoliitto esittävät kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa. Se tarkoittaa ruuan verotusta päästöjen mukaan, lentoveroa, turpeen alasajoa, uusien polttomoottorioautojen myyntikieltoa ja hakkuumäärien laskemista.
”Kaukana on aika, jolloin ylellisesti voitiin valita, metsitetäänkö lisää vai vähennetäänkö ruuantuotannon päästöjä. Nyt pitää tehdä kaikki yhtä aikaa”, Tynkkynen sanoo.
Osa poliitikoista vetoaa siihen, että Suomen omien ilmastotoimien sijaan pitää ajaa EU-tasoisia päästövähennyksiä. Tynkkynen sanoo, että perustelua käytetään myös verukkeena sille, ettei Suomessa tarvitsisi tehdä nykyistä enempää.
Kansainvälinen lentovero olisi hänestäkin erinomainen asia, mutta sitä voidaan joutua odottamaan vuosikymmeniä.
”EU:ssa kaikki veropäätökset tehdään yksimielisesti. Kun Malta sanoo, ettei käy, niin mitään ei tapahdu.”
Siksi ilmastolle järkeviä uudistuksia pitää toteuttaa Suomessa välittömästi ja jatkaa samalla EU-tason vaikuttamista. Kansallinen lentovero on jo voimassa muun muassa Saksassa, Norjassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa.
Tynkkynen oli kansanedustaja vuosina 2004–2015 ja vuosina 2007–2011 hän toimi Vanhasen hallituksen ilmastopoliittisena asiantuntijana. Jättäydyttyään pois eduskunnasta keväällä 2015 hän on työskennellyt Sitrassa ilmastopolitiikan asiantuntijana.
Vihreiden väistyvä kansanedustaja Antero Vartia on sanonut, ettei ilmastonmuutoksen torjunta ei lähde liikkeelle politiikasta vaan syntyy muualla. Mikä saa Tynkkysen yrittämään paluuta politiikkaan?
”Muutokseen tarvitaan sekä politiikkaa että sen ulkopuolisia voimia. Nyt kun painetta tulee kansalaisilta ja tutkijoilta, puoluepolitiikassa pitää olla voimia, jotka kuuntelevat sitä painetta. Se on erityisen tärkeää, kun Suomi on syksyllä EU-puheenjohtaja”, Tynkkynen sanoo.
Edit 8.4.2019 klo 9.30 korjattu Tynkkysen työnkuvaus Sitrassa.
oras tynkkynen ilmastopolitiikka ilmastovaalit
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
