Eurovaaleissa voi käydä melkein mitä vain – esimerkiksi näin

20.5.2019 14.45

Lasse Leipola

Eurovaalituloksen ennakoiminen on hyvin haastavaa, sillä äänestysprosentti on tyypillisesti melko matala ja mielipidemittauksissa seurataan perinteisesti puolueiden eduskuntavaalikannatusta.

Esimerkiksi edellisten eurovaalien tulos poikkesi merkittävästi Ylen aiemmin samassa kuussa julkaiseman mielipidemittauksen lukemista. Suurin erotus oli perussuomalaisilla, joiden eurovaalitulos oli peräti kuusi prosenttiyksikköä tai vajaan kolmanneksen pienempi kuin saman kuun aikana arvioitu eduskuntavaalikannatus.

Kokoomus ja RKP ylittivät vaaleissa gallup-kannatuksensa yli kahdella prosenttiyksiköllä. Demarien tulos oli lähes kolme yksikköä gallup-kannatusta heikompi.

Keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden lukemissa erotukset olivat pienimmät – vihreiden eurovaalitulos osui prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Vielä kerran on syytä korostaa, että tässä verrataan omenoita ja appelsiineja: gallupissa kysytään eduskuntavaaleista ja oikeita ääniä annettiin eurovaaleissa.

Jos haluaa ennakoida sunnuntain vaalitulosta voi sen tehdä vaikkapa olettamalla, että Ylen viimeisimmän gallupin ja vaalituloksen suhde on samankaltainen kuin viisi vuotta sitten.

Kannatusmuutoksen voi laskea kahdella eri tavalla: absoluuttisena tai suhteellisena muutoksena. Eli voi joko olettaa, että esimerkiksi perussuomalaisten kannatus laskee jälleen joko kuusi prosenttiyksikköä tai noin kolmanneksen. Lopputuloksen kannalta laskentatavalla ei ole suurta merkitystä.

Riippumatta siitä, kumman laskentatavan valitsee, Kokoomus on suosituin puolue ja saa kolme parlamenttipaikkaa. Samaan tapaan SDP on molemmilla tavoilla laskettuna kakkonen kahdella paikalla.

Kolmossijasta voi sen sijaan tulla jännittävä kilpailu. Keskusta, perussuomalaiset ja vihreät saavat kukin noin 13 prosentin kannatuksen ja kaksi meppipaikkaa. Kolmikon suuruusjärjestys on molemmilla laskentatavoilla niin pienestä kiinni, että suuruusjärjestystä ei tällaisen laskelman perusteella kannata veikkailla.

Vasemmisto ja RKP voivat olla melko varmoja yhdestä parlamenttipaikasta. Sen sijaan Kristillisdemokraattien parlamenttipaikka jäänee Britannian mahdollisen EU-eron varaan, sillä puolue ottaisi molemmilla laskentatavoilla Suomen 14. paikan.

Jos Britannia kuitenkin päättäisi pysyä EU:n jäsenenä, Suomen paikkamäärä pysyisi kolmessatoista ja KD europarlamentin ulkopuolella.

Myös ehdokasasettelulla on merkitystä. Helsingin Sanomien maanantaina julkaiseman mielipidemittauksen perusteella vihreiden Ville Niinistö ja Heidi Hautala ovat Suomen suosituimmat eurovaaliehdokkaat.

Gallup-tuloksesta ei voi suoraan johtaa heidän tai vihreiden kannatusta, sillä kyselyssä sai mainita yhden tai useamman ehdokkaan, jota äänestäjä sanoi voivansa äänestää.

Oma vaikutuksensa vaalitulokseen on myös äänestysaktiivisuudella. Ennakkoäänestys on ollut vilkasta ja äänensä on antanut jo yli 14 prosenttia suomalaisista. Toisaalta siitäkään ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä yleinen trendi vaaleissa on ollut ennakkoäänestyksen suosion kasvu.

eurovaalit  Vihreät  gallup  mielipidemittaus  paikkajako  paikat  europarlamentti 

Tweet