Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Gila National Forest / Flickr (CC-BY-SA)
Planeetta palaa. Metsäpalot ovat riehuneet tänä vuonna Euroopan lisäksi myös muun muassa Yhdysvalloissa.
EU:n ilmastopolitiikka punnitaan oikeudessa: ”Meillä on kaikki tarvittava todistusaineisto”
15.8.2018 12.25
EU:n yleinen tuomioistuin päätti maanantaina ottaa käsiteltäväkseen kymmenen perheen sekä ruotsinsaamelaisen Sáminuorra-nuorisojärjestön tekemän kanteen.
Perheet eri puolilta maailmaa kantelivat EU:sta, koska niiden mielestä EU:n ilmastotavoitteet eivät riitä suojelemaan unionin kansalaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.
”EU:n nykyinen, vuoteen 2030 ulottuva päästötavoite on liian alhainen, jotta se suojelisi EU-kansalaisia ja heidän oikeuksiaan. Uskomme vakaasti, että oikeudenkäynti näyttää toteen, että päästötavoitetta täytyy kiristää merkittävästi, jotta meillä kaikilla olisi turvallinen tulevaisuus”, aloitetta tukevan Climate Action Network Europen johtaja Wendel Trio sanoo Kepan tiedotteessa.
Kanteessa on mukana muun muassa portugalilainen Armando Carvaho, joka menetti puuviljelmänsä viime vuoden metsäpaloissa. Portugalin lisäksi laajoista metsäpaloista on tänä vuonna kärsitty muun muassa Kreikassa ja Ruotsissa.
”Kesän aikana monet ovat menettäneet henkensä ja kotinsa yhä vakavampien ilmastonmuutoksen vaikutusten takia. Emme voi enää vaieta. Oikeusjutussa on kyse meidän yhteisestä tulevaisuudestamme. Olemme iloisia, että olemme askeleen lähempänä asiamme esilletuomista”, Carvalho sanoo.
Kanteen nostaneita perheitä edustavan asianajajan mukaan tapauksessa on kyse ihmisten elinkeinojen ja perusoikeuksien puolustamisesta.
”Tämä on rajapyykkitapaus Euroopassa. Uskon, että meillä on kaikki tarvittava todistusaineisto ilmastonmuutoksen vaikutuksista perheisiin ja toisaalta EU:n kyvystä tehdä enemmän ilmastotalkoissa”, asianajaja Roda Verheyen sanoo.
Vastaavia oikeusjuttuja on käyty tai käynnistetty myös monessa muussa maassa, esimerkiksi
Filippiineillä, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Tällaisen liikehdinnän edelläkävijä oli hollantilaisen
Urgenda-järjestön käynnistämä ja voittama oikeudenkäynti Hollannin valtiota vastaan.
Oslon käräjäoikeus päätti tammikuussa, ettei Norjan hallitus ole rikkonut perustuslakia myöntämällä uusia öljynporauslupia arktisille alueille. Joukko järjestöjä oli nostanut kanteen, jonka mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistävät porausluvat ovat ristiriidassa sen kanssa, että maan perustuslaki lupaa oikeuden terveelliseen ympäristöön.
Yhdysvaltain korkein oikeus puolestaan linjasi heinäkuun lopussa, että nuorten ilmastoaktivistien vuonna 2015 nostama kanne ansaitsee kunnollisen käsittelyn. Presidentti Donald Trumpin hallinto on yrittänyt pysäyttää kanteen käsittelyn.
Vihreän Langan haastattelussa viime marraskuussa Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Faiza Oulahsen kannusti myös suomalaisia haastamaan tarvittaessa maansa ilmastopolitiikan.
”Pohdi, mitä Suomen hallituksen pitäisi tehdä suhteessa Pariisin sopimukseen ja vaadi sitä. Jos hallitus ei siihen suostu, ota yhteyttä juristiin”, Oulahsen neuvoi.
Hän muistutti, että myös Suomen perustuslaissa todetaan, että ”julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.
”Olemme listanneet noin 90 maata, jossa on tämäntyyppinen kirjaus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme käynnistämässä kaikissa oikeusprosesseja.”
oikeus ilmastonmuutos kansalaisjärjestöt
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
