Natta Summerky/SOI Foundation, Iiro Törmä

Alkavatko saamelaispolitiikassa nyt hullut vuodet? Näin arvioi kaksi käräjävaaliehdokasta

1.10.2019 13.53

Jenni Leukumaavaara

Saamelaiskäräjävaalien alustavat tulokset valmistuivat tiistaina aamupäivällä. Tulosten mukaan käräjille tulee paljon uusia kasvoja, ja niin sanottu sisäinen oppositio vahvistuu.

Ensikertalainen ehdokas, espoolainen vihreä aktiivi Janne Hirvasvuopio ei päässyt Saamelaiskäräjille. Vihreä Lanka haastatteli Hirvasvuopiota elokuussa.

”Onhan tämä tietenkin pettymys. Toisaalta on ollut tärkeää ja antoisaa, että olen päässyt puhumaan ulkosaamelaisten asioista ja kielenmenetyksestä. Se harmittaa, että ulkosaamelaisten edustus väheni edelleen viime käräjäkaudesta”, Hirvasvuopio sanoo.

Ulkosaamelaisella Hirvasvuopio tarkoittaa saamelaisia, jotka asuvat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualue sisältää Enontekiön, Utsjoen, Inarin sekä Sodankylän pohjoisosan.


Alustavien äänestystulosten mukaan saamelaiskäräjillä on tulevina vuosina vahvasti edustettuna niin sanottu sisäinen oppositio. Se esimerkiksi vastustaa saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän muuttamista käräjien virallisen kannan mukaiseksi.

Saamelaismääritelmässä kipukohtana on jo vuosia ollut niin sanottu lappalaispykälä. Sen mukaan saamelaiseksi määritellään henkilö, jonka esivanhempi on merkitty maa-, veronkanto- tai henkikirjassa tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi.


Saamelaiskäräjät ei pääosin ole hyväksynyt polveutumispykälän perusteella haettua äänioikeutta käräjävaaleissa. Näkemykset kuitenkin hajaantuvat käräjien sisällä. Tämä hankaus näyttää jatkuvan.

”Kun oppositio on kasvattanut valtaa näin paljon, ovatko vuodet 2020–2024 saamelaispolitiikan hullut vuodet? Voi olla hyvin haastavaa toimia valtion ja eduskunnan suuntaan”, Janne Hirvasvuopio arvelee.

Hän toivoo, että uudella parlamentilla on viisautta ja malttia toimia niin, että sekä saamelaiskulttuuri että luonto säilyvät myös seuraaville sukupolville. Hirvasvuopio aikoo jatkaa saamelaisasioista puhumista ja tuoda ulkosaamelaisten lisäksi sateenkaarisaamelaisten asioita julkisuuteen.

”Meidän on pakko alkaa miettiä, miten kulttuurimme voi selvitä myös saamelaisalueen ulkopuolella.”


Hankalaa käräjäkautta odottaa myös Pirita Näkkäläjärvi, joka tuli valituksi Saamelaiskäräjille. Vihreä Lanka haastatteli häntä vuosi sitten saamelaisuudesta.

Näkkäläjärvi on ollut käräjillä aiemminkin vuonna 2012. Tuolloin hän luopui paikastaan työnsä vuoksi. Näkkäläjärvi oli Yle Saamen päällikkö 2012–2017.

Näkkäläjärven mielestä saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän muuttaminen on käräjien tärkein tehtävä, koska se vaikuttaa kaikkiin muihin saamelaisiin liittyviin päätöksiin.

”Porsaanreikä, eli oikeushistoriallisesti kestämätön lappalaiskriteeri, pitää poistaa saamelaismääritelmästä. Lappalaismerkintä on aikoinaan viitannut elinkeinoon, ei etnisiteettiin”, Näkkäläjärvi sanoo.

Saamelaiskäräjät jatkaa valtion kanssa neuvotteluja saamelaiskäräjälaista ja pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta.

Näkkäläjärvi on iloinen siitä, että käräjille pääsi paljon uusia, nuoria ja osaavia ihmisiä. Hän myös uskoo, että yhteistyö nykyisen Suomen hallituksen kanssa toimii.

”Kokemuksemme on, että vasemmalle kallellaan olevat hallitukset ovat myötämielisempiä saamelaisasioille.”

Nykyisessä hallituksessa RKP, SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat Näkkäläjärven mukaan perillä saamelaiskysymyksistä ja ovat niitä halukkaita edistämään. Tieto saamelaisasioista kasvaa myös siksi, että puolueiden toimintaan on mennyt mukaan saamelaisia tai saamenkielisiä.

Saamelaiskäräjät vahvistaa vaalituloksen keskiviikkoiltana.

saamelaiset  saamelaiskäräjät 

Tweet