Somen sotilas

Iiro Törmä

Tasa-arvoisemmaksi. James Mashirin mielestä asevelvollisuuden pitäisi koskea sekä miehiä että naisia. Se toisi hänen mielestään entistä parempaa sotilasmateriaalia.

14.11.2014 14.16

Annakaisa Suni

Turkulainen kapteeniluutnantti James Mashiri puolustaa Suomea sotilaana ja somessa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kolmenkymmenen vuoden kuluttua Suomessa voi olla sota. Kapteeniluutnantti James Mashiri miettii pitkään mutta ei kiertele.

”Jos mennään 2040–50-luvulle asti, niin se on nykykehitystä katsoen hyvin mahdollista.”

Kruununhakalaisessa kahvilassa soi leppoisa swing. Ulkona on kaunis syyspäivä. Edellisenä päivänä olen nähnyt Hornetin Helsingin yllä.

Pöydällä on Mashirin lounastauolla antikvariaatista löytämä kooste Juho Kusti Paasikiven puheista.

Suomen turvallisuus on Mashirin työ ja harrastus. Mashiri, operatiivisen toimialan päällikkö merivoimien materiaalilaitoksen esikunnassa Turussa, on yksi harvoista ammattiupseereista, joka keskustelee turvallisuuspolitiikasta julkisuudessa omalla nimellään. Tuhannet kiinnostuneet seuraavat Mashirin Random Thoughts -blogia ja Twitter-kirjoituksia, joissa hän analysoi muun muassa Venäjän, Suomen ja Ruotsin asevoimia ja puolustusta suomeksi ja ruotsiksi. Suuri osa seuraajista on ruotsalaisia.

Sekä Venäjän että Naton toiminta Itämerellä on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana, sanoo Mashiri. Toimintaympäristön muutos on hänen mielestään ”haasteellista ja kiinnostavaa”, mutta jännittäväksi hän ei sitä suostu sanomaan edes ammattisotilaan näkökulmasta.

”Nykykehitystä voisi mielestäni pitää huolestuttavana.”

Venäjän ja lännen väliseen eturistiriitaan ja luottamuspulaan on löydettävä ratkaisuja. Siinäkin tapauksessa normaalitilaan palaamiseen kuluu Mashirin arvion mukaan vähintään kymmenen vuotta. Suhteiden normalisoituminen viiden vuoden kuluessa on hänen mukaansa hyvin epätodennäköistä.

”Jos ratkaisua ei löydetä, voidaan hyvin ajautua tilanteeseen, jossa Suomen maaperää yritetään käyttää suoraan sotilaallisesti tai meidän valtionjohtoamme painostetaan jollain tavalla.”

Harmaassa puvuntakissaan leveäharteinen James Mashiri näyttää amerikkalaiselta, mutta puhuu turkua. Zimbabwelaisen isän ja suomenruotsalaisen äidin poika hekottaa, että turkulaisuus on hänen synneistään pahin.

Lama-aikaan 1990-luvulla hän kertoo juosseensa skinejä pakoon Turun kauppatorilla. Rasismia kohtasi silloin ”kovin paljon”.

”Maahanmuuttajat eivät uskaltaneet olla julkisilla paikoilla muuten kuin suurissa joukoissa.”
Tappeluihin hän ei teininä joutunut.

Lukiossa Mashiri pohti siviilipalvelusta, listasi hyviä ja huonoja puolia, mutta asepalvelus voitti ylivoimaisesti. Ammattisotilaan ura kiinnosti jo silloin.

Armeijassakin oli rasisteja. He olivat kuitenkin Mashirin mukaan täysin marginaalissa.

”Puolustusvoimissa ollaan ehkä turhankin epäherkkiä erilaisuudelle. Meillä lähtökohta on yksinkertaisesti tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Univormu riisuu jo osan identiteetistä, ja kaikki tekevät asioita samalla tavalla. Erilaisuus on harvoin puheenaihe.”

2000-luvun alussa Turussa sattui välikohtaus, joka saa Mashirin edelleen hymyilemään.

Hän työskenteli upseeriopintojensa ohessa vartijana, kun kauppatorin McDonaldsissa syntyi joukkotappelu skinien ja somalitaustaisten nuorten välillä.

”Huusin, että nyt tuolit alas. Onneksi olin kadettikoulussa saanut sen verran kuuluvaa ääntä, että se loppui kuin seinään. Se oli elokuvamainen kohtaus: kaikki on hiljaista – kuulee, kun paperi leijailee lattiaan.”

Tunne oli hieno.

”Mutta on ikävää, että sellaisia tilanteita syntyy: kaksi ihmisryhmää, jotka asuvat Suomessa, eivät voi olla samassa paikassa samaan aikaan.”

Mashiri on perheenisä, ammattiupseeri, yhteiskunnallinen keskustelija ja käsipalloaktiivi: elämässään onnistunut suomalainen. Olisiko ollut mahdollista, että hän olisi kääntynyt Suomea vastaan? Ei kai ole itsestään selvää kasvaa isänmaalliseksi, jos kohdellaan muukalaisena eikä haluta hyväksyä joukkoon?

”Olen aina uskonut siihen, että tämä on puolustamisen arvoinen maa. Se on tär­keää työtä, ja jonkun pitää se tehdä. Siinä vaiheessa kun näin, että mulla on halun lisäksi kykyä tehdä tätä työtä, se oli helppo valinta.”

Hänestä on ikävää, että jotkut rasistit haluavat omia isänmaallisuuden.

”Isänmaallisuus tarkoittaa, että pidetään huolta perinnöstä, joka on saatu, ja katsotaan, että se kantaa tuleville sukupolville. Koen esimerkiksi vihreiden ajatuksen siitä, että päästäisiin hiilivapaaseen ja pitkälle kestävään Suomeen hyvinkin isänmaallisena.”

Viikko. Niin kauan Ruotsi pystyisi puolustautumaan rajoitettua hyökkäystä vastaan, sanoi länsinaapurin puolustusvoimien ylipäällikkö Sverker Göranson kaksi vuotta sitten.

Suomennettuna Göransonin ulostulo tarkoitti ”tarvitsemme lisää rahaa”. Yhdistettynä Venäjän ja lännen kiristyneisiin väleihin viesti meni perille. Viime keväänä Ruotsin eduskuntapuolueet päättivät nostaa puolustusvoimien määrärahoja.

Mashirin mielestä myös Suomen puolustusvoimille tarvitaan lisää rahaa. Hänen mukaansa maavoimien materiaalissa on aukkoja, jotka pitäisi paikata mahdollisimman pian. Myöhemmin, 2020-luvulla, tarvitaan miljardien eurojen investointeja, kun Hornet-hävittäjät on korvattava uusilla ja merivoimat tarvitsee uusia taistelualuksia.

Suomessa sekä laki että perinne ohjaavat tiukempaan salassapitoon kuin Ruotsissa, sanoo Mashiri.

”Pienenä maana Venäjän naapurissa olemme hyvin tarkkoja siitä, mitä puolustusjärjestelmästä kerromme. Me kerromme hyvin vähän.”

Sotilaiden viesti näyttää menevän perille vähemmänkin suorana. Mashirin mukaan poliitikot ymmärtävät kiristyneen turvallisuustilanteen vakavuuden. Alkusyksystä parlamentaarinen selvitysryhmä päätti ehdottaa lisää rahaa puolustusvoimille. Vain vasemmistoliitto vastusti päätöstä.

Vihreät jätti täydentävän lausuman, jossa puolue yhtyy ryhmän perusnäkemykseen, mutta katsoo, että linjaukset lisäresursseista tulisi tehdä vasta hallitusneuvottelujen yhteydessä.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa on vapautunut huomattavasti, sanoo Mashiri. Vielä hänen varusmiesaikoinaan ei voinut puhua ääneen Venäjän uhasta. EU nähtiin vain taloudellisena liittona, vailla turvallisuuspoliittista merkitystä.

Mashiri ei ole koskaan kokenut, että puolustusvoimat olisi yrittänyt rajoittaa hänen kirjoitteluaan.

”Koen, että organisaatiossamme avoimuutta tuetaan ja siihen kannustetaan. Kaikki eivät tietenkään uskalla.”

Uskalluksen lisäksi monia rajoittaa perinteinen käsitys ammattisotilaasta.

”Hillitty, harmaa, hiljainen”, luettelee Mashiri.

Turvallisuuspoliittisista ajattelijoista Mashiri arvostaa muun muassa ”suorapuheista ja selkeää” Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Charly Salonius-Pasternakia. Politiikan tekijöistä suosikki on samasta syystä puolustusministeri Carl Haglund (rkp).
Kummatkin ovat tunnettuja Nato-myönteisyydestään.

”Sotilaallisesti Nato merkitsisi sitä, että meillä olisi parempi kyky esimerkiksi tiedusteluun. Kriisin syttyessä meillä olisi yhteinen puolustus. Sotilaallisesti Nato on ihan selvä asia.”

Poliittisesti Nato on monimutkaisempi asia, eikä Mashirikaan suostu suoraan kertomaan kantaansa siihen, tulisiko Suomen liittyä puolustusliittoon.

Naisten asepalveluksesta hän puhuu sitäkin mieluummin.

Hänen mielestään nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen. Asevelvollisuuden tulisi koskea sekä miehiä että naisia. Koulutettavia valittaisiin kuitenkin yhtä paljon kuin nykyään.

”Naisten koko ikäluokasta voitaisiin valita ehkä 15 prosenttia ja miehistä loput.”

Laajempi pohja toisi puolustusvoimille entistä parempaa sotilasmateriaalia – tosin Mashiri epäilee hymyillen, että uudistus ”romuttaisi sotilasarvoon kansalaiskunnon mittarina pohjautuvan miehisen machoidentiteetin”.

Haastattelun jälkeen Mashiri vie meidät läheisen sotamuseon pihalle. Pyytämättä hän riisuu päällystakkinsa, kiipeää pihalla nököttävän panssarivaunun päälle ja istuu leveään haara-asentoon. Ilme on sotilaallisen vakava. Tästä saisi varmasti hyvän profiilikuvan Twitteriin.

James Mashiri, 38

• Operatiivisen toimialan päällikkö merivoimien materiaalilaitoksen esikunnassa. Kapteeniluutnantti.
• Asuu Turussa. Naimisissa, kaksi lasta.
• Kirjoittaa turvallisuuspolitiikasta ruotsiksi ja suomeksi blogissa Random thoughts (fmashiri.wordpress.com) ja Twitterissä (@jamesmashiri). Twitterissä turvallisuuspolitiikasta keskustellaan myös hashtageilla #turpo ja #säkpol.
• Valmistui upseeriksi Kadettikoulusta 2001. Työskennellyt aiemmin Porin prikaatissa ja Uudenmaan prikaatissa.
• Pelaa aktiivisesti käsipalloa, on Suomen käsipalloliiton hallituksen jäsen ja valmentaa Åbo IFK:n käsipallojunioreita.