Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Juha Peurala
Pesit tai et. Teit mitä tahansa, aiheutat kuivuutta, sotia, luonnonkatastrofeja, hiilidioksidipäästöjä, diktatuureja ja orjuuden. Syö salaattisi nurkassa häveten!
30.5.2008 9.11
Salaattikippo kannattaa pestä ja käyttää uudelleen.
Nimimerkki ”Salaattijengi” kysyy:
Olemme alkaneet työpaikalla pestä ja käyttää uudelleen kertakäyttöisiä noutoruokarasioita. Kannattaako ohuet muovirasiat todella pestä? Vai kuluuko tällöin enemmän energiaa kuin uuden rasian valmistukseen?
Eno vastaa: Minun tulee ikävä niitä aikoja, kun työpaikkalounas muodostui maitopullosta ja voipaperiin käärityistä leivistä. Sen kun näkisi, että heinäväelle vietäisiin salaattirasiat pellon laitaan! Mutta eipä täällä kaupungissa ole heinäpeltojakaan, olen huomannut.
Mietitäänpä, mikä vie vähiten luonnonvaroja. Keskiverto salaattirasia tehdään PS-muovista ja painaa 15 grammaa.
Kun lisätään keskimäärin 30 prosenttia tuotannossa hukkaan menevää materiaalia ja kerrotaan paino PS-muovin MI-kertoimella 7, saadaan yhden purkin uusiutumattomien luonnonvarojen kulutukseksi 135 grammaa.
Tiskaaminen onkin vaikeampi juttu. Tiskataanko koneessa muun tiskin joukossa vai erikseen juoksevan veden alla lotraten? Vesilitran lämmittäminen 50-asteiseksi vie 0,058 kWh energiaa.
Jos vesi lämmitetään kaukolämmöllä, jonka abioottisten luonnonvarojen MI-kerroin on 0,49 kg/kWh, voi räknätä, että vesilitran lämmittäminen vie 30 grammaa uusiutumattomia luonnonvaroja.
Jos rasia saadaan tiskattua yhdellä litralla, vastaa yhden purkin valmistus neljää tiskauskertaa. Vaikea uskoa, että hötöisä muovikippo enempää kestäisikään.
Eli vastaus on, että kippokierrätyksenne kannattaa, kunhan pesette purkkinne vähällä vedellä ja mieluiten muun tiskin joukossa.
Tweet