Virtaa naapurin verkoista

7.1.2009

Terhi Brusin

Vuodenvaihteessa on tapana katsoa tulevaisuuteen. Yksi kiinnostavimmista tähän asti näkemistäni ennusteista on tämä:

Euroopan energiahuolto hajautuu vuoteen 2020 mennessä tuntuvasti. 30 prosenttia Saksassa ja muualla Euroopassa kulutetusta sähköstä ja lämmöstä tuotetaan tuohon mennessä hajautetusti, niin sanotusti naapuriverkoissa.

Arvion esittää hampurilainen konsulttiyhtiö Steria Mummert raportissaan Zukunftsfaktoren 2020.

Aiheesta kertoi mainio saksalaissivusto Sonnenseite, veteraanitoimittaja Franz Altin ja hänen vaimonsa Biggin sivusto, joka kokoaa ajankohtaisia ympäristöuutisia pääosin saksaksi, mutta jonkun verran englanniksikin.

Naapuriverkoilla tarkoitetaan sitä, että omakotiasujat tai pienet yritykset tuottavat lämpöä ja sähköä omaan ja vähän muidenkin tarpeisiin. Näin sähköä ei tarvitse pahemmin siirtää. Ulkopuolista energiaa ostetaan korkeintaan kulutushuippujen aikaan.

Idean olennainen osa on älykäs tekniikka, joka säätelee energian tuotantoa kulutuksen mukaan. Silloin, kun energiaa tulee hyvin, voidaan esimerkiksi automaattisesti käynnistää paljon energiaa vaativia laitteita. Näin saadaan aikaan selkeää säästöä.

Energian lähde voi olla periaatteessa lähes mikä tahansa. Ympäristön kannalta erityisen hyvä vaihtoehto on aurinko. Lupaavalta näyttää myös polttokennolaitteiden kehitys.

Vaillant, Euroopan toiseksi suurin lämmitystekniikan valmistaja, testaa kenttäkokeissaan 60 erilaista polttokennojärjestelmää, joista osa on yhdistetty niin sanotuksi virtuaaliseksi voimalaksi.

Saksan liikenne- ja rakennusministeriön tukema testihanke Callux pyrkii nopeuttamaan laitteiden kehitystyötä niin, että niitä saataisiin laajempaan käyttöön kymmenen vuoden sisällä.

Yhtä lailla hajautetun energiantuotannon ideaan käy se, että maataloustuottajat tekevät biojätteestään kaasua, jota voidaan syöttää yleiseen maakaasuverkkoon siellä, missä sellainen on olemassa.

Lisääntyvä riippumattomuus suurista energian myyjistä ei olisi haitaksi. Sen osoittaa selkeästi ajankohtainen Venäjän ja Ukrainan välinen kaasuriita.

Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja, joka asuu Berliinissä. Lisää Brusinin blogitekstejä löydät täältä.

Tweet