Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Musta baskeri kommentoi blogissa kaikkea ajankohtaista iskelmästä oopperaan ja katutaiteesta museonäyttelyihin.
27.10.2009
Romaani on kuin sika: se syö kaikkea. Romaani ammentaa eri kirjallisuuden lajeista, se sulauttaa sisäänsä sekalaisia vaikutteita. Romaaniksi voi kutsua melkein mitä tahansa, eikä romaanille ole laadittu tarkempia sisältövaatimuksia. Kustantamon markkinointiosaston päätös siitä, mitä takakanteen kirjoitetaan, riittää.
Kirjamessujen jälkimainingeissa ja kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaita odottaessa tuntuu taas siltä, ettei Suomessa kirjoiteta muita kuin romaaneita. Romaaniksi kelpaa poliittinen satiiri pääministeristämme, eeppinen kertomus ihmisistä lähihistoriassa tai avioerolapsen katkera purkaus.
Finlandia-palkinnon muuttamisesta romaanipalkinnoksi on kulunut jo 15 vuotta, mutta silti ratkaisu tuntuu edelleen epäreilulta. Vaikka palkintoon suhtautuisi kuinka kriittisesti, sen merkitystä sille, miten kirjat löytävät yleisönsä, ei voi kieltää.
Tänä vuonna valintalautakunta nimeää 12.11. enintään kuusi ehdokasta. Lautakunnan puheenjohtaja on yleisen kirjallisuustieteen professori Liisa Steinby ja jäsenet kriitikko Olavi Jama ja Aamulehden yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Ehdokkaiden joukosta kulttuurineuvos Tuula Arkio päättää kuka kirjailija saa 30 000 euroa 2.12.
Odotettavissa on, että raati nostaa jälleen esiin yhden ruotsinkielisen romaanin (voivatko he olla niin ennalta arvattavia, että se on Kjell Westön Gå inte ensam ut i natten?) yhden esikoisteoksen (Leena Parkkinen ei ennakkosuosikkiasemansa vuoksi tule voittamaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa romaanillaan Sinun jälkeesi, Max, mutta kelpaa hyvin Finlandia-raadille) ja neljä muuta enemmän tai vähemmän romaaniksi miellettävää painotuotetta.
Tämä suurin ja tunnetuin suomalainen kaunokirjallisuuspalkinto myönnetään romaanille, vaikka maassa olisi ilmestynyt kymmenen parempaa runo- tai novellikokoelmaa samana vuonna. Ja usein ilmestyykin.
Tänä vuonna esimerkiksi Zinaida Lindénin erinomainen novellikokoelma Nuorallatanssija käsittelee ihmisenä olemista ja toiseuden tunnetta huomattavasti moniulotteisemmin, mihin romaanit yleensä kykenevät.
Romaani voitti Finlandia-palkinnon vain kaksi kertaa ennen palkinnon rajaamista. Mikähän tilanne olisi nyt? Ainakaan minä en ole vielä yhtään tänä vuonna ilmestynyttä ja palkinnon arvoista romaania lukenut.
Musta baskeri on kulttuurivaikuttaja, joka käyttää asemansa takia nimimerkkiä. Lisää baskerin blogitekstejä löydät täältä.
Tweet