Yritysvastuun viritelmien lyhyt historia

25.5.2011

Outi Moilala

Välillä mietin, miksi olen valinnut yritysvastuun edistämisen. Eikö poliitikkoihin vaikuttaminen olisi tehokkaampaa?

Yritysvastuun pohjalla on kehitysmaiden virkamiesten tarkastusten tehottomuus. Ne eivät ole onnistuneet poistamaan työoikeuksien rikkomuksia.

1970-luvulla monilla oli toiveita kehitysmaiden ihmisten olojen parantamisesta politiikan voimin. Silloin YK:ssa tehtiin kunnianhimoisia päätöksiä maailman köyhyyden poistamisesta ja työoikeuksien kunnioittamisesta.

Sitten talous globalisoitui tai globalisoitiin ja monet tavarat tuotetaan nykyisin pitkissä alihankintaketjuissa. 1970-luvun päätökset koskivat vain yritysten omia tytäryhtiöitä eivätkä ne ulottuneet itsenäisiin alihankkijoihin.

Poliitikkoihin vaikuttaminen on edelleenkin hyvin tärkeää, mutta asiat eivät oikein tunnu edistyvän sitä kautta ainakaan globaalissa mittakaavassa. Meidän päässämme yritysvastuulainsäädäntö pitäisi säätää sellaiseksi, että vastuullisuus ei riippuisi enää siitä, onko kyseinen yritys oikeasti hyväntahtoinen vai ei.

Monenlaista muutakin viritelmää on.

Kuluttajat huolestuivat tuotteiden valmistajien työoloista ja yritysten vastaus oli 90-luvun lopulta lähtien luodut yritysvastuun toimintaohjeistot (code of conduct). Ammattiliittojen kanta vastuuohjeistoihin on hajallaan. Osa liittojen väestä kannattaa vastuuohjeistoja, osa vastustaa.

Yritysvastuun toimintaohjeistot ovat yritysten yksipuolisesti laatimia, eivätkä ne niin ollen ole sitovia. Astetta sitovampia ovat globaalit puitesopimukset, joita yritykset ovat solmineet kansainvälisten ammattiliittojen kanssa. Globaalien puitesopimusten sisältö vaihtelee ja usein ne ovat tekstinsä puolesta hyvin samantyyppisiä vastuuohjeistojen kanssa. Globaalilla puitesopimuksella yritys voi esimerkiksi päästää ammattiliiton tehtaille.

Tehtaiden vastuutarkastus on ollut viime vuosina nopeasti kasvavaa liiketoimintaa. Tehtailla käy useita eri tarkastajia katsomassa miten eri ohjeistot toteutuvat. Vastuujärjestelmiä on niin paljon, että vaatealalle ei tarvita uusia. Ennemminkin vanhoja kannattaisi yhdistää, ja tätä myös tehdään.

Mitä tulevaisuudessa? Oikeussalit? Nigerialaiset maanviljelijät ja kalastajat sekä Alankomaiden Maan ystävät -järjestö käyvät parhaillaan oikeutta öljy-yhtiö Shelliä vastaan saastuttamisesta Nigeriassa. Oikeudenkäynti on ensimmäinen laatuaan. Tulevaisuudessa yritysvastuuta saatetaan tosiaankin tehdä oikeussaleissa.

Tulevaisuudessa myös vallankumoukset saattavat olla yritysten sisällä. Konsultointiyhtiö PricewaterhouseCoopers on huomannut, että yritysten kannattaa varoa työntekijöiden joukkopakoa. Viestintäyksikkö saattaa kyllästyä kääntämään harmaan valkoiseksi. Markkinointipäällikkö ei jaksa enää ristiriitaa työaikana mainospupan luojan ja vapaa-aikana vastuullisen kuluttajan välillä.

Tämä blogi loppuu tähän kirjoitukseen, mutta tutkimus jatkuu. Lämmin kiitos lukijoille!

Kirjoittaja on yritysten yhteiskuntavastuun parissa työskentelevä tutkija. Teksti edustaa kirjoittajan henkilökohtaista näkemystä.

Tweet