Yhteiskunta on paha, mutta

2.6.2014

Mynthon-mies

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen alkanut pitää länsimais-pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, josta saa sellaisia asioita kuin ilmaista terveydenhoitoa, lapsilisiä ja mynthonpastilleja.

Tämän vastareaktiona minua on alkanut entistä enemmän ärsyttää länsimaisen kulttuurin kriitikot. Tai sanotaanko: vääränlaiset kriitikot. Tiedän, että kuulun ihmiskunnan onnekkaaseen vähemmistöön, ja pidän asiallisena kritikoida niitä järjestelmiä, jotka tuottavat minulle hyvinvointia muiden ihmisten tai luonnon kustannuksella.

Proppuni palavat kritiikistä, jonka mukaan länsimainen ihminen on oman yhteiskuntansa kärsivä uhri. Nämä länsimaisen elämäntavan kriitikot ovat sitä mieltä, että einesruoka on myrkkyä, lääketeollisuus ja terveydenhoitojärjestelmä tuottavat pahoinvointia ja demokraattinen järjestelmämme vahtii ja sortaa meitä isoveljen tavoin. Euroopan unioni on kapitalistis-fasistinen imperiumi, joka haluaa nielaista Ukrainan ja mitä näitä valituksenaiheita nyt on.

Tuohon maailmankuvaan ei mahdu, että Yhdysvallat saattaa olla monella tavalla epätäydellinen – onhan esimerkiksi kuolemanrangaistuksen ylläpito yksinkertaisesti barbaarista – mutta Yhdysvalloilla on kuitenkin toivoa muuttua tässä suhteessa. Sen kansalaisilla on laaja vapaus kritisoida kuolemanrangaistusta.

Ja ne kuolemanrangaistuksetkin jaetaan suhteellisen riippumattoman oikeusjärjestelmän puitteissa, eikä ihmisiä vain haeta kotoaan ammuttaviksi. Näin ei voi sanoa kaikista valtioista, jotka näiden USA-kriitikoiden mielestä ovat parempia.

Sellaisiakin tyyppejä on, jotka ovat huutamassa vallankumousta ja Orwellia, koska heiltä on riistetty oikeus ottaa viihde ilmaiseksi internetistä. Löytyisikö heille maailmasta tärkeämpiä huolen kohteita?

Ja einekset sitten! Sata vuotta sitten eläneen suomalaisen mielestä roiskeläppäpitsa olisi käsittämätön herkku taivaasta: siinähän on lihaa, tomaattia, vaaleaa vehnäjauhoa – joita suurin osa kansalaisista näki ehkä juhlapöydässä, jos sielläkään. Samanlainen reaktio olisi varmasti Afrikan nälkäisellä, mutta sehän meidän tulisi tietää.

Länsimainen kova ja sortava lääketiede on pelastanut vaimoni, tyttäreni ja isäni hengen. Ja olisin varmaan itsekin kuollut siihen vauvana sairastamaani keuhkokuumeeseen.

Voisimmeko tunnustaa, että meillä menee erittäin hyvin ja keskittää kritiikin sellaisiin asioihin, jotka estävät hyvinvointiamme leviämästä laajemmalle? Tai jotka nakertavat sen pohjaa ja kestävyyttä. Samalla voisi jättää sen länsimais-kapitalistisesta hyvinvointiyhteiskunnasta uhriutumisen vähemmälle ja säästää kritiikin niihin kohtiin, kun hyvinvointi ei oikeasti tavoita ihmisiä keskuudessamme.

Minä haluan, että lapsenlapsenikin saavat nauttia mynthonpastilleista.

Tweet