Tähtihetkeni politiikassa 2/2

21.12.2010

Rosa Meriläinen

Jatkoa edellisestä.

5. Viides tähtihetkeni oli valinta kansanedustajaksi. Se tuntui hienommalta kuin häät ja synnytys. Ensimmäisinä viikkoina piti nipistellä itseään, että onko tämä totta. Välillä pelkäsin, että paljastuu jokin virhe, etten oikeasti kuulu tänne, etteivät minun kaltaiseni tyypit voi olla kansanedustajia.

Heittäydyin työhön suuremmalla vimmalla kuin mihinkään koskaan sitä ennen ja koskaan sen jälkeen. Ahmin asiakirjoja, juoksin kokouksista toiseen ihan vain siksi, etten malttanut kävellä. Olin niin innoissani.

6. Kuudes tähtihetki osuu kansanedustajakauteeni, vaikka liittyikin luottamustoimeeni vihreiden varapuheenjohtajana. Olin esitellyt johdollani valmistellun työelämäohjelman, joka oli ensimmäinen merkittävä eduskuntapuolueen avaus prekariaatin puolesta.

Olin eduskuntatalon auditorion pöntössä ja mietin kaikkia niitä tutkijoita ja aktivisteja, joiden kanavana sain kokea toimivani ja upeaa työntekijäämme Katja Alvoittua, joka oli osannut kääntää osin teoreettiset ajatukset toteuttamiskelpoisiksi poliittisiksi esityksiksi. Silloin ajattelin, että nyt kääntyy jokin lehti. Ja että meidän luoma poliittinen paine sai aikaan jotain kaunista ja hedelmällistä myös poliittisessa vasemmistossa. Meitä isommassa ja sillä hetkellä vallakkaammassa porukassa.

7. Seitsemäs tähtihetki liittyy poliittiseen masokismiini. Olin seurannut tekijänoikeuslain valmistelua lähinnä avustajani välityksellä, mutta jouduin kuitenkin sattuman oikusta tässä kiihkoja herättävässä ja monimutkaisessa asiassa myrskynsilmään.

Siinä missä useimmat kansanedustajat yrittivät muuttua näkymättömäksi, minä päätin seistä takki auki tuulessa ja kävin muun muassa ottamaan vastaan lain vastustajien mielenosoituksen. Vaikka olin mielenosoittajien kanssa monista yksityiskohdista samaa mieltä, päätin vain kestää heidän vihansa. Tunsin itseni vahvaksi ja pelottomaksi.

8. Kahdeksas tähtihetki on hallitusneuvotteluista, mutta en ihan tiedä saako siitä julkisesti kertoa ja kunniaa ottaa.

9. Yhdeksäs tähtihetkeni oli Valtio-kirjan kirjoittaminen. Vaikka näin vajaa vuosi julkaisun jälkeen tuntuu siltä, että kirja oli mitätön, eikä se kiinnostanut ketään, silloin tuntui hienolta että minulla on näin paljon ajatuksia ja tietoa: rakastan demokratiaa, se on minulle ideologinen kysymys. Aktiivisena kansalaisena olen vähintään yhtä tärkeä osa demokratiaa kuin olin kansanedustajana.

Kymmenes tähtihetki on vielä tulossa, kun jaksan omistautua ja harrastaa tätä jaloa tointa: vihreää politiikkaa. Suosittelen. Sillä tähtihetkienkin lisäksi on tarjolla monta riemastuttavaa tilannetta, niin kuin vaikka se kutsunnoissa pitämäni Tampereen kaupungin tervehdys, jonka jälkeen oli armeijasta kaupungille ilmoitettu, ettei toista kertaa tarvitse vihreää puhujaa lähettää.

Kirjoittaja on entinen vihreä kansanedustaja, joka puraisee blogissaan päivänpolitiikkaa kerran viikossa.

Tweet