Tunteiden ministeriö

18.7.2013

Sammeli Heikkinen

Harva ministeriö nostaa sellaisen tunnemyrskyn, että on pakko kirjoittaa kolumni kesken loman. Maa- ja metsätalousministeriö siihen pystyy. Mutta MMM onkin tunteiden ministeriö.

Parin viime päivän aikana MMM on lyönyt pöytään uuden tunteisiin perustuvan ja tutkimustietoa halveksuvan värisuoran.

Ministeriö ehdottaa, että uhanalaisia Itämeren norppia pitäisi saada ampua. Ministeriö ehdottaa, että äärimmäisen uhanalaisia ahmoja pitäisi saada ampua. Ministeriö ehdottaa, että ilveskannasta tapettaisiin poikkeusluvilla viidennes.

MMM:ää ei voi syyttää linjattomuudesta. Jokaisessa esityksessä on kyse siitä, että eläinten metsästystä lisätään. Metsästäjien sekä ammattikalastajien ja poromiesten etujärjestönä jo muutenkin viime aikoina esiintynyt ministeriö terävöittää profiiliaan. Ja tietenkin selkeyttää edelleen brändiään tunneälykkäänä tai ainakin tunteikkaana organisaationa.

Itämeren norppia pitäisi tappaa, sillä harmaahylkeistä on haittaa ammattikalastajille. Ahmoja pitäisi tappaa tai ainakin siirtää, sillä niistä on haittaa poromiehille. Ilveksiä pitäisi saada tappaa, sillä niistä on haittaa... tai ööh, no niiden määrä ylittävää ihmisten sosiaalisen sietokyvyn.

Ahma-asiassa ministeriön perustelut ovat lähimpänä reaalimaailman tapahtumia. Poromiesten ilmoittamat petovahingot ovat todellakin kasvaneet ja niiden aiheuttajaksi on ilmoitettu nimenomaan ahma. Tosin Suomen johtava suurpetotuntija, Riista- ja kalantutkimuslaitoksen RKTL:n Ilpo Kojola arvioi tämän kuun alussa STT:lle, ettei ahmojen lisääntynyt porojen saalistus johdu ahmakannan kasvusta.

Petoasioissa ministeriö tosin ei ole ennenkään piitannut alaisensa tutkimuslaitoksen tiedoista. Poikkeuslupia suden tappamiseen lisättiin kevättalvella juuri ennen kuin RKTL ehti julkaista uuden kanta-arvion, jossa susikannan todistettiin romahtaneen vain 120-130 yksilöön.

Ministeriön perusteluissa puhuttiin tunteista. Ihmisiä kun pelottaa, niin ampua pitää. Tämä sama fiilispohjainen linja näkyy norppa-asiassa, jossa perusteluiksi ampumiseen näyttää riittävän se, että hylje asuu vedessä ja siellä myös kala. Kalaa pitää suojella. Paitsi tietenkin ammattikalastajalta ei.

Ilvesten lahtausesityksen perustelu - ihmisten sosiaalisen sietokyvyn ylittyminen - on melkein sama kuin susiluvissa, mutta entistä paremmin muotoiltu. Pelolla voi tietenkin silläkin perustella vaikka mitä, mutta sosiaalinen sietokyky vaikuttaa jotenkin painavammalta.

Ehkä ministeriön olisi hyvä hahmottaa, että esimerkiksi porojen määrä on ylittänyt monin paikoin sosiaalisen sietokyvyn. Kuten myös niiden metsästäjien käytös, jotka ovat kiinnostuneet vain oman saaliinsa varmistamisesta ja siitä kilpailevien petojen eliminoinnista. Laista piittaamatta. Puhumattakaan siitä osasta ammattikalastajakuntaa, jota kiinnostaa vain seuraavan päivän saalis.

Kun ministeriö kuitenkin näyttää haluavan suojella ihmisiä ja elinkeinoja nimenomaan eläimiä tappamalla, puhdistustoimet on syytä kohdistaa oikein. Vihreä Lanka selvitti hiljan, mikä luonnossa tappaa suomalaisia. Selvittelyn perusteella ministeriön kannattaa suunnata metsästäjät jahtaamaan hirviä, ampiaisia, koiria ja nautoja.

Eihän silläkään mitään vaikutusta suomalaisten todelliseen kuolevuuteen olisi, mutta miksipä tunteiden ministeriö nyt siitä piittaisi.

 

 

Tweet