Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
18.5.2010
Kirjoittaja on entinen vihreä kansanedustaja, joka puraisee blogissaan päivänpolitiikkaa kerran viikossa.
Monen poliitikon märkä uni lienee se, että tiukassa tilanteessa voitaisiinkin tarvittavat säästöt saada tuottavuutta parantamalla ja hallintoa keventämällä. Se on helpommin sanottu kuin tehty.
Yliopistolaiset ovat itse nousseet Turussa taistoon ylipaisunutta hallinnointia vastaan. Jos lähtökohtaisesti ajatellaan, että ihmiset pyrkivät työnteon sijasta laiskottelemaan, päädytään juuri sellaiseen lomakehelvettiin, kuin nyt on päädytty.
Eräs ystäväni palasi vuosien hoitovapaan jälkeen työpaikalleen psykiatriseen sairaalaan huomatakseen, että työnteolle jää aikaa lähes tunti päivässä vähemmän kuin aikaisemmin: niin paljon aikaa hän joutuu käyttämään sen osoittamiseen, mitä töitä hän on tehnyt.
Suoritteiden kirjaaminen sopii erityisen huonosti sellaiseen työhön, joka vaatii kokonaisvaltaista työotetta ja rytminvaihtelut ovat luontevia. Asiantuntijoiden työ on juuri tällaista.
Tutkijoiden työpanoksesta huikea osa käytetään rahoituksen anomiseen ja rahoittajille raportointiin varsinaisen tutkimustyön lisäksi. Yksi ystäväni lähti yliopistolta, kun ei ollut projektijohtajana ehtinyt vuoteen tehdä rakastamaansa tutkimustyötä lainkaan, vaan ainoastaan vääntämään raportteja Tekesille.
Jos työntekijöiden väijymistä vähennettäisiin, aikaa ja rahaa säästyisi. Se olisi tuottavuuden parantamista se. Sitä paitsi väijyminen ei edes yleensä tepsi niihin, jotka ovat työssään tehottomia tai suorastaan laiskoja. Kaikki työntekijät eivät yksinkertaisesti ole yhtä ahkeria ja hyviä. Tätä eivät lomakkeet välttämättä esiin tuo, saati ratkaise.
Luottamushenkilöillä eli poliitikoilla on aika vähän avaimia käsissään, jotta jokaisen työpaikan turhat hallinnointikäytännöt saataisiin esiin ja poistettua. Luottamushenkilöt eivät ole osa työyhteisöä, eivätkä edes voi tuntea kunkin työn sisältöjä riittävän tarkasti. Siksi luottamushenkilöt ovat johtajien varassa - ja he ovat taas juuri se porukka, jotka ovat hallinnon paisuttaneet ja väijymiskäytännöt lanseeranneet.
Ihan yhtä vaikea on lähteä luottamuspalleilta parantamaan työilmapiiriä. Itsekin olen aina ollut pikemminkin osa ongelmaa, kuin sen ratkaisua. Kuitenkin kansansairaus masennus on usein työperäistä. Jos masennuksesta johtuvat eläköitymiset puolitettaisiin, työurat pitenisivät puolella vuodella. Se toisi mittavat säästöt.
Jos ihmiset viihtyvät työpaikoillaan, ketään ei kiusata ja johtaminen on oikeudenmukaista, sujuvat työtkin tehokkaammin. Minä en tiedä miten muutos tehtäisiin, mutta kannattaisi kyllä yrittää.
Tweet