Sota ja Seta

14.3.2011

Kaino Riesu

Toimitusten sopuliarmeijat säntäsivät taas joukolla sekosuuntaan, kun Uutispäivä Demari kertoi, että Karjalan prikaatin yliluutnantti, jonka nimeä meille ei katsottu tarpeelliseksi kertoa, oli käsitellyt puheessa työnantajaansa, ylipäällikkö Tarja Halosta.

Yliluutnantin mielestä ”puolustusvoimien komentajaksi ei sovi nainen. Nyt puolustusvoimien ylipäällikkönä on kommunistinainen, joka on toiminut Setassa”.

Tästä toimitukset riehaantuivat tekemään juttuja monta päivää. Miksi?

Hyvät armeijakaverit, sivarit ja naiset: tarkastelkaamme tilannetta hetki aivan rauhallisesti.

Yliluutnantin puheenvuoro sisälsi mielipidettä (komentajaksi ei sovi nainen), fiktiota (Halonen on kommunisti) ja faktaa (Halonen on nainen ja on toiminut Setassa).

Pääsääntö on, että näitä kaikkia saa ilmaista. Toimituksissa tämän periaatteen pitäisi olla kaikkien, etenkin naisten ja sivarien, tiedossa. Sitä sanotaan sananvapaudeksi.

Pääsäännöstä on kuitenkin eräitä poikkeuksia, eli mitä tahansa ei sananvapauden nimissäkään sovi ilmaista.

Koska toimitukset eivät viitsineet analysoida riehaantumisensa aiheuttanutta virkettä, Halonen teki sen itse Radio Helsingin haastattelussa. Halosen juristiopinnoista on kulunut jo niin pitkä aika, että hän analysoi tilanteen päin honkia.

”Vaikka meillä on yksilön mielipiteen ilmaisun oikeus, niin sen rajauksena on, että se ei saa loukata toista ihmistä”, Halonen sanoi.

Totta kai saa! Joka päivä joku loukkaantuu jostain, mitä mediassa esitetään. Kyse ei silti ole rikoslaissa tarkoitetusta kunnianloukkauksesta. Kunnianloukkaus edellyttää, että väite on valheellinen ja lisäksi omiaan aiheuttamaan loukatulle haittaa, kärsimystä tai halveksuntaa.

No, valheellistahan oli ainoastaan tuo kommunistijuttu. Sen ei silti pitäisi olla erityisen halventava, koska kyseessä on normaali poliittinen puolue. Yhtä loukkaavaa on väittää jotakuta vihreäksi, jos hän ei ole.

Yliluutnantin puhe oli ilman muuta armeijan yleisen palvelusohjesäännön (YLPALVO, 2009) vastainen ja johtanee jonkin sortin kurinpitoon. Ei Nokiassakaan saa vapaasti herjata Elopia.

Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin mitä maassa ylipäätään saa puhua tai onko joku syyllistynyt rikokseen.

Oli hienoa, että Demari kertoi, millaisia isänmaan valioita armeijan leivissä oleilee. Meistä jotkut tiesivät sen kyllä jo ennestään.

Kirjoittaja on sivutoiminen mediakriitikko, jolle aina joku suuttuu. Kirjoitus on julkaistu alun perin 11. maaliskuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet