Ruoka on enemmän kuin hintansa väärti

23.8.2011

Lasse Leipola

Ruoka ei ole liian kallista vaan aivan liian halpaa.

Taloussanomat on koonnut sivuilleen 20-kohtaisen listan syistä, joiden vuoksi ruoka on Suomessa kalliimpaa kuin muualla. Lista perustuu taloustoimittaja Seppo Konttisen haastatteluun ja tuoreeseen Suomalainen ruokalasku -kirjaan.

Kirja, jota en ole itse vielä lukenut, herättää toivottavasti keskustelua suomalaisesta ruokakulttuurista ja vähittäiskaupan keskittymisestä. Se, että ruuan ei tarvitsisi olla niin kallista kuin se Suomessa on, on erityisen valitettavaa pienituloisten kannalta. Toivottavasti keskustelussa päästään kuitenkin pelkkää loppusummaa pidemmälle.

Halvalla ruualla on nimittäin ikävä kääntöpuoli: ruuan arvostuksen lasku. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten paljon ruokaa ostetaan roskiinheitettäväksi. Suomalainen heittää nimittäin roskiin keskimäärin 20–30 kiloa ruokaa vuosittain.

Valtaosalla suomalaisista olisi sitä paitsi varaa maksaa ruuastaan enemmän, sillä ruuan osuus kotitalouksien menoista laski vuosina 1985–2006 noin 20 prosentista 13 prosenttiin. Syystä tai toisesta elintason nousua ei ole haluttu hyödyntää ruokavalion parantamiseen vaan johonkin muuhun.

Sen sijaan, että kasvaneet tulot käytettäisiin laadukkaisiin raaka-aineisiin, ostetaan yhä enemmän ja yhä pidemmälle jalostettuja eineksiä. Oikeaa ruokaa voi tehdä edullisestikin, joten pelkästä pihiydestä ei ruuan alhaisessa arvostuksessa ole kyse. Eikä ruuan arvostamisen tarvitse tällöin olla niiden etuoikeus, joilla siihen on varaa.

Ruuan arvostamiseen sopii huonosti se, että ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan kiivaasti, jolloin syömisestä tulee hätäistä tankkaamista, johon mikroateria sopii oikeaa ruokaa paremmin.

Ruuan arvostaminen vaatii nimittäin aikaa paitsi ruokaa valmistettaessa myös syötäessä. Se on myös terveellinen valinta. Suomalaiset ovat nimittäin hyvässä vauhdissa amerikkalaisten tiellä, jossa syömisellä saavutetaan minimiajassa maksimaalinen lihavuus.

Amerikkalaiset ovat muuten onnistuneet pudottamaan ruokamenojensa osuuden jo reilusti alle kymmeneen prosenttiin. Lisää hampurilaisia poskeen vaan täälläkin!

Kirjoittaja on Vihreän Langan verkkotoimittaja.

Tweet