Rehevöityminen on lopussa

6.3.2012

Vesa Sisättö

Euroopan unionin ympäristöviranomaiset tiedottivat keskiviikkona, että Itämerta ei voi enää pitää rehevöityneenä. Viranomaiset julistivat samassa tiedotteessa Suomenlahden perukasta Gotlantiin asti ulottuvan alueen preeriaksi ”tai mitä aroa se nyt lieneekään”, kuten tiedote asian värikkäästi ilmaisi.

Itämeren kasvustot alkoivat riistäytyä käsistä epäonnekkaan onnettomuuden jälkeen. Uudenlaisen ruotsinlaivateknologian testaukseen liittynyt vahinko pyyhkäisi mereen sekä Kingiseppin fosforipitoisen vuoren että Venäjän rakentaman uuden ydinjätehaudan. Itämeren alueen valtiot syyttelevät tapahtumasta toisiaan jo kymmenettä vuotta, eikä ketään erityisesti kiinnosta Itämeren palauttaminen mereksi, jos se nyt ylipäätään olisi mahdollista.

Tutkijat epäilevät, että alkuperäinen Itämeri on edelleenkin olemassa jossain kymmenien metrien paksuiseksi kasvaneen mutatoituneen ruohoston alla. Koekairauksia on suunniteltu, mutta monet arvelevat ruohonalaisen Itämeren jäävän salaperäiseksi suljetuksi ekosysteemiksi melkein, mutta ei ihan Etelämantereen jäänalaisen muinaisen Vostok-järven tapaan.

Uusi Itämeri eli ”Ruohomeri” on jo herättänyt kiinnostusta. Tiettävästi joukko ”tasankosaamelaisiksi” itseään kutsuvia ryhmiä on ryhtynyt elämään metsästämällä Korkeasaaresta alun perin karanneita ja villiintyneitä visenttejä. Mahdollisesti tästä innostuneena pohjoisamerikkalainen lakota-heimo on neuvottelemassa Utöstä Ahvenanmaalle ulottuvan kaistaleen vuokraamisesta biisoninkasvatusta ja -metsästystä sekä muuta heimoelämää varten.

Yksi maa, kaksi järjestelmää

Neuvottelut Helsingin ja Itsenäisten kuntien yhteisön välisen bilateraalisen kaupan tavoitteista viisivuotiskaudelle 2034–2038 ovat loppusuoralla. Helsingin presidentin Pekka Haaviston ja Itsenäisten Kuntien Yhteisön presidentti Paavo Väyrysen allekirjoittanevat sopimuksen lähiviikkoina.

Ulkomaiset toimittajat ovat ihmetelleet Suomen poliittista järjestelmää, jossa maa jakautuu kahteen ”alavaltioon”, jotka sijaitsevat lomittain ja limittäin pitkin kulttuuris-sosioekonomisia rajoja. Helsinkiin kuuluu pääkaupunkiseudun lisäksi lukuisia kaupunkialueita ympäri Suomea, mutta myös cooleja maaseututaajamia, kuten Ahvenanmaa ja Fiskars. Muut alueet taas kuuluvat 2010-luvulla muodostettuun Itsenäisten Kuntien Yhteisöön.

Valtuuskuntien väliset neuvottelut ovat edenneet sujuvasti. 32. neuvottelupäivän päättäneiltä kymmentuntiseksi venyneiltä juhlapäivällisiltä saamiemme tietojen mukaan Itsenäisten Kuntien Yhteisö toimittaa Helsingille jatkossa vuosittain 65 000 tuhatta tonnia nostalgisia elämyksiä, karvahattulähetystöjä, juurevaa luontoyhteyttä sekä jonkin verran vapaavalintaisia vihanneksia. Helsinki taas toimittaa IKY:öön ovia Eurooppaan, sykettä, dekandentteja taiteilijoita ja satunnaisia IT-alan etätyöpaikkoja.

Kirjoitus on julkaistu alunperin 24. helmikuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet