Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Pöö, ei ole mitään hävettävää?
EU-vaaliblogi. Blogissa seurataan eurovaaleihin liittyviä ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia vaalipäivään asti.
2.5.2014
On tuttu juttu, että presidentinvaaleissa monet ehdokkaat häivyttävät tehokkaasti puoluetaustansa.
Ei Pekka Haavistonkaan presidentinvaalijulisteissa vihreää näkynyt vaan lähinnä aika paljon harmaan eri sävyjä.
Tässä ei ole mitään kummallista, koska presidentinvaaleissa valitaan nimenomaan henkilö. Sitä paitsi tasavallan presidentti alkaa olla parlamentarisoituvassa demokratiassa muutenkin auringonlaskun instituutio.
Puoluetaustan ja europarlamenttiryhmän häivyttäminen monien eurovaaliehdokkaiden puheista ja vaalimainoksista on sen sijaan huomattavasti suurempi ongelma, kuten tästä Vihreän Langan tuoreesta tausta-reportaasista voi lukea.
Meppi nimittäin vaikuttaa europarlamentissa nimenomaan ryhmänsä kautta – jos ylipäätään vaikuttaa. Ja toisin kuin Suomen presidentin valta, europarlamentin valta on ennemmin kasvamaan kuin pienenemään päin.
Tällä viikolla Etelä-Suomen Sanomat kertoi, että suomalaiset puolueet nostavat europarlamenttiryhmäänsä esille vaalikampanjassaan hyvin vaihtelevasti.
Erot puolueiden välillä ovat suuria: siinä missä vihreät hyödyntävät aktiivisesti Euroopan vihreiden yhteistä kampanjamateriaalia, esimerkiksi keskusta, sdp ja kristillisdemokraatit käyttävät mainoksissaan vain omia tunnuksiaan.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen totesi ESS:n mukaan, ettei EU-politiikasta kertomista vaalijulisteissa "nähty tarpeelliseksi", koska kiinnostuneet löytävät asiasta tietoa netistä.
Erot puolueiden välillä eivät ole sattumaa, sillä vihreät on ollut kuluneella vaalikaudella europarlamentin yhtenäisin ryhmä. Samaan aikaan vihreän ryhmän suomalaismepit ovat äänestäneet myös lähes sataprosenttisesti Suomen vihreiden kantojen mukaan.
Näin ollen ainakin Votewatch Europe-palvelun äänestysarkistojen perusteella vihreät ajavat samaa politiikkaa Suomessa ja Brysselissä.
Jos eurooppalaista demokratiaa halutaan tosissaan kehittää, tämän pitäisi olla itsestäänselvyys myös muiden puolueiden kohdalla.
Jos eurooppalainen viitekehys tuntuu jollekulle puolueelle kovin vaikealta, herää kysymys, onko kyseinen puolue kansanliikkeenä ylipäätään ajan tasalla.
Puolueet ovat toimivassa demokratiassa erilaisten kansan- ja muiden eturyhmien näkemysten suodattimia, joiden kautta eri tahojen näkemykset, toiveet ja oletetut edut välittyvät poliittisiksi päätöksiksi.
Eurooppalaisten puolueiden ja europarlamenttiryhmien esille nostaminen ei ehkä palvele kaikkien kansallisten puolueiden lyhyen aikavälin etua, jos ja kun euroryhmien politiikka eroaa siitä, mitä kansallinen puolue puhuu kotimaassaan.
Lisäpaikat europarlamentissa eivät esimerkiksi heilauta puoluetuen määrää mihinkään suuntaan, toisin kuin eduskuntavaalien tulos.
Pitkällä aikavälillä eurooppalaisen näkökulman korostaminen olisi kuitenkin puolueille kannattavaa. Merkittävä osa Suomessakin sovellettavasta lainsäädännöstä tulee nimittäin jo nyt Brysselistä.
Puolueiden pitäisi vaalia demokratiaa eikä vähätellä sitä.
Jos iso osa suomalaisista puolueista viestii, ettei kansalaisten ole niin kovin tärkeää tietää, ketkä tuota EU-lainsäädäntöä tekevät ja miten, niiden on ennen pitkää vaikea perustella ja oikeuttaa myöskään omaa kansallista tehtäväänsä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
