Positiivinen ajattelu on perseestä

31.8.2012

Vesa Sisättö

Eikö olekin vapauttava otsikko? Se on kuitenkin huijausta. Ajattelin näet varovasti pohdiskella, olisiko positiivisuudesta sittenkin jotain iloa.

Pitäisi nimittäin laihtua. Tavoite olisi päästä eroon muutamasta kilosta, jotka tulivat kesän aikana, mutta mielellään myös kilojen 7–8 kaverista, jotka ovat ilmestyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Sen sijaan 90-luvulla tulleet 10 kiloa saavat jäädä, sillä täytyyhän miehellä olla substanssia.

Laihtuminen on haaveeni. Muistan kuinka rapiat 10 vuotta sitten kirjojen kirjoittaminen oli haaveeni. En kuitenkaan ryhtynyt toteuttamaan haavettani oikopäätä. Sen sijaan valitin baareissa, että minulla ei ollut aikaa eikä energiaa kirjoittaa kirjoja, sillä kirjoitin jo päätyökseni toimittajana ja kriitikkona. Enkä sitten enää muka kyennyt kirjoittamaan vähällä vapaa-ajallani.

Nykyään kirjoitan tai toimitan kirjan vuodessa, 2–3 parhaassa. Edelleen kirjoitan myös päätyökseni ja olematonta vapaa-aikaani on vieläkin vähemmän. En rehellisesti sanoen tiedä, mitä tapahtui. Elämäni työn ulkopuolella koki isoja muutoksia, ehkä se vaikutti asiaan.

Takaisin laihduttamiseen. Mielestäni syön jo laihtumisen kannalta hyvin, joskin liikaa nuudeleita. Olenkin tullut siihen tulokseen, että liikuntaa pitäisi lisätä. Kaikki järjestäytynyt kuntoilu on valitettavasti poissa laskuista koululiikuntakokemusten vuoksi. Jo pelkkä liikuntapaikan pukuhuoneeseen meno herättää minussa lähes fyysisen inhoreaktion. Pidän kuitenkin kävelystä. Mutta milloin minä muka ehtisin tehdä kävelylenkkejä?

Tajusin yhtenä päivänä, että kasaan ihan itse esteitä liikuntaharrastukselleni. Käytän jälleen energiaa keksiäkseni selityksiä, miksi en lähde toteuttamaan haaveitani. Tilanne junnaa, ja minä lihon.

Positiivinen ajattelu saattaa olla perseestä. Mutta negatiivinen ajattelu ei taida olla ratkaisun avain sekään. Ainakin voisin lakata toistelemasta itselleni ja muille niitä esteitä, jotka ovat minun ja liikunnan välillä.

Ehkä vielä jonain päivänä hölkkään vastaanne lenkkipolulla hengittävässä ulkoiluasussa sekä kevyissä ja käytännöllisissä lenkkareissa, leveästi hymyillen.

Silloin tiedätte, että olen onnistunut. Mutta mihin hintaan, voitte tietenkin kysyä.

Tweet