Pop-up-ratkaisuja

10.5.2013

Hanna Eriksson

Minua kyllästyttää. Kaikkia kyllästyttää. Suomen suuret ongelmat, maailman suuret ongelmat ja Euroopan suuret ongelmat pyörivät päivästä päivään samojen piirien samoissa tuhannen juntturassa olevissa työryhmissä, eivätkä tule koskaan ratkaistuiksi.

Ilmasto kuumenee, energiantuotanto puhdistuu tuskaisen hitaasti, sote-ratkaisu on huono, meidän ikäpolvi ei tätä menoa voi koskaan jäädä eläkkeelle ja Euroopan talouskriisi imaisee aina uuden maan nöyryytettäväkseen.

Eksponentaalisesti leviävä innostus taas on kerääntynyt kaiken yllätyksellisesti esiin ponnahtavan ympärille.

Ravintolapäivän pop-up-keittolat, Kalasataman lyhytelokuvat, Pekka Haaviston vaalikampanja, flashmob-esitykset, kaupunkien joutomaiden sissiviljely ja kaupunkipalstat eivät ahdista vaan riehaannuttavat. Tasa-arvoisen avioliittolain jumiutuminen eduskuntaan sai ihmiset rynnimään kansalaisaloite.fi-palveluun allekirjoittamaan vetoomusta sen puolesta.

Miksi nämä innostuksen ja tuhannen juntturan maailmat eivät kohtaa?

Voisivatko hampaat irvessä konsensusta etsivät työryhmät nähdä ilon? Kokeillaan jotain ihan uutta, kun vanhat ehdotukset ilmasto-, finanssi- ja energiakriisin ratkaisussa eivät pelitä.

Kokeillaan puhdasta pop-up-energiantuotantoa, kuunnellaan toisinajattelijoiden pop-up-ratkaisuehdotus finanssikriisiin. Ehkä änkyrävihreä ja änkyräpersu pelastavat yhdessä maailman, kun ensin löytävät toisensa järjestäessään pop-up-hätämajoitusta asunnottomille.

Pienestä ideasta voi syntyä suuri ratkaisu. Kokeillaan edes.

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimituspäällikkö.

Tweet