Poliittiset puolueet eivät kuuntele kuntalaisia

13.12.2010

Minna Sorsa

Kuntien itsenäisyyttä ja suomalaista lähidemokratia arvostetaan kansainvälisestikin.

Mutta mitä demokratiaa on se, mikäli jokaisessa Pirkanmaan kunnassa pienet piirit pyörivät ja ajavat pelkästään oman kuntansa vankkureilla?

Jos vaaleilla valitaan joukko ihmisiä valtuustoihin ja sen jälkeen poliittiset puolueet jakavat mandaatteja erinäisiin luottamuselimiin, ei se vielä tarkoita sitä, että kuntalaisen ääni kuuluu.

Käsitykseni siitä, kenen ääni kuuluu kunnissa:

• keskustalaiset tahtovat saada kuuluviin haja-asutusalueen äänen, asukaskeskittymien äänellä ei ole niin väliä
• vasemmisto haluaa köyhien ja syrjäytyneiden äänen kuuluvin, menestyneiden tai koulutettujen on turha haikailla ääntään kuuluviin
• sdp sanoo, että on vaarallista kuunnella äänekkäitä, osallistumaan pyrkiviä ei siis tule kuulla
• kokoomus kyllä sanoo kuulevansa, mutta ei kuuntele, eikä vastaa ja vaikenee
• yleisesti ottaen pienryhmien äänet sivuutetaan, koska vähemmistöä ei tarvitse kuulla
• vihreät tekevät maanläheisiä ehdotuksia ja tuovat kuntalaisten ääntä kuuluviin, asiat lähtevät toteutumaan ajan kanssa

Demokratisointi ja asukkaiden kuuleminen voi sisältää uhkia niin kutsuttujen vanhojen puolueiden eturyhmien näkökulmasta. Asioiden edistäminen ei aina vaikuta keskeiseltä, vaan ehdottajan puoluekanta.

Mielestäni läpinäkyvän ja osallistuvan demokratian pitäisi sisältää jokaisen poliittisen ryhmän ääntä. Päätökset tehdään kokonaisarvioinnin perusteella siitä, mikä on kokonaistavoitteen kannalta olennaisinta.

Tarvitsemme tietoa päätöksenteon perustaksi ja vaihtoehtojen arviointia. Tarvitsemme Olli-Poika Parviaisenkin Vihreän Langan blogissa 8. joulukuuta peräänkuuluttamia demokratisoimisen keinoja.

Demokratisointi toteutuu vain lähiperiaatteella. Hankauksia tulee, mikäli pyritään sanelemaan. Toisaalta valtion vahvemmalla ohjauksella kuntarakenne selkeytyisi ja poistaisi epäsystemaattista kehitystä.  Seuraavalta hallitukselta vaaditaan ennen kaikkea kykyä yhteistyöhön ja näkemyksellisyyttä kuntien uusjakoon ja demokratian muotoihin.

Tampereen kaupunkiseudun hallinto perustettiin 2005. Tampere luotsaa tätä yhteistyötä. Tampere toimii edelläkävijänä vaikuttamisessa ja kyvyssä tuoda esiin kehityksen suuntia kaupunkiseudulla. Todistetusti Tampere on käynnistänyt enemmän seudullisia yhteistyöhankkeita kuin Tamperetta ympäröivät kunnat tai maaseutumaiset kunnat Pirkanmaalla.

Voisi olettaa kaikkien Pirkanmaan kuntien hyötyvän Tampereen osaamisesta. Kunhan näkökulma laajenisi: ettei riideltäisi suomalaisten oikeudesta käyttää tiettyä tamperelaista tienpätkää tai velvollisuudesta käyttää kulttuuripalveluita Tampereella.

Keinotekoiset kuntarajat palvelevat kaupunki- ja kuntajohdon aseman muuttumattomuutta. Mistä löytyy se Suomen kunta, jossa johto olisi tukenut demokratiakehitystä? – Sieltä mallia muille!

Kuitenkaan Tampereen kaupunkiseutu yksin ei riitä, vaan maakuntaa on katsottava kokonaisuutena. Olen valmis lisäämään päätöksentekovoimaa maakuntahallinnolle, se vain ei toteudu ilman lähidemokratian kehittämistä ja vahvistamista. Demokratian kehittäminen tarvitsee välineensä.

Maakuntatason demokratiamallin uusjaolla voitaisiin löytää tasavertaisia demokratian välineitä kuntakohtaisen osaamisen erilaisesta tasosta ja poliittisten puolueiden intressiristiriidoista huolimatta.

Kirjoittaja on vihreiden eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaan vaalipiirissä.

Tweet