Pisa-tutkimusten pohjatila vihdoin saavutettu

20.12.2013

Vesa Sisättö

Suomi saavutti tänä vuonna virallisesti pohjan koululaisten taitoja kartoittavassa Pisa-testissä. Suomalaisten koululaisten taidot määriteltiin maailman huonoimmiksi. Esimerkiksi matematiikassa enää viisi prosenttia koululaisista ymmärsi käsitteen ”kolme”. Valtaosa lapsista luetteli numerot  ”yksi, kaksi... monta” ja jäi sitten tuijottamaan tyhjyyteen.

Matemaattisten taitojen romahtaminen näkyy Suomen liike-elämässäkin. Kaupoissa maksaminen tapahtuu yleensä niin, että asiakas lyö kasan kolikoita tiskiin kuuluvan urahduksen säestyksellä. Siis niissä osissa maata, jossa vielä käytetään rahaa. Suuressa osassa maata valuutaksi ovat vaihtuneet riistaeläimet, kala ja kiiltävät esineet. Samanlaista tai kovaäänisempää urahtelua on raportoitu näiltäkin alueilta.

”Suomen nykyinen Pisa-kehitys alkoi, kun maa tippui aiemmin pitämältään kärkisijalta. Samaan aikaan valtioneuvoston tukemana levinnyt luovuusfilosofia ja -pöhinä kehottivat ajattelemaan laatikon ulkopuolella ja kumoamaan vanhat järjestykset. Niinpä koulutusjärjestelmän tavoitteet arvioitiin radikaalisti uudelleen. Aikakauden iskulause oli ’kärkisija se on viimeinenkin sija’”, kuvailee ruotsalainen Suomen-tuntija Ab-Göran Palle Farthinderstrand.

”Käsittääkseni mukana oli myös paljon perisuomalaista kaikki meni -henkeä”, Farthinderstrand huomauttaa.

”Örk örk ööh ööh örk örk”, kommentoi maakuopastaan tavoitettu Suomen opetusministeri Örk.

Uudenvuodenlupauksiin pitoa seurantajärjestelmällä

Jopa 90 prosenttia uudenvuodenlupauksista on pelkkiä ikäviä ja torjuttuja muistoja viimeistään helmikuussa. Kansallinen ryhtiliikeneuvosto on päättänyt tarttua tähän löperömeininkiin ankaralla kädellä.

Vastedes jokaisen kansalaisen tulee rekisteröidä vähintään yksi uudenvuodenlupaus valtakunnalliseen rekisteriin. Sen jälkeen alkaa seuranta. Lupauksen tehnyt velvoitetaan jatkuvaan raportointiin lupauksen etenemisestä, istumaan lupauksiaan käsittelevissä palavereissa ja evaluoi­maan prosessia askel kerrallaan. Tarvittaessa käytetään konsultteja.

Kansallinen ryhtiliikeneuvosto aikoo pistää lupausten tekijät myös pitämään erityisiä käsivarsinauhoja, joista heidän lupauksensa laatu on havaittavissa. Jos lupauksen tekijä rikkoo lupauksensa, kaikilla kansalaisilla on velvollisuus mennä heristelemään sormea hänen nenänsä alle ja sanomaan ”soo soo”.

”En tiedä, onko tästä mitään hyötyä, mutta jotain rotia tässä ainakin on”, pohdiskelee ylipäsmäri Possumus L. Sikahiiri Kansallisesta ryhtiliikeneuvostosta.

Tweet