Onko vihreyden kasvukausi edessä vai takana?

12.5.2011

Jukka Vahti

Vuonna 2007 Suomi heräsi ilmastonmuutokseen. Maan uuteen hallitukseen nimettiin ilmastopoliittinen asiantuntija ja maailmalla ilmaston puolesta puhunut Al Gore palkittiin rauhan Nobelilla.

Nicholas Sternin raportti kosketti kovempiakin bisnesmiehiä, sillä siinä varoitettiin, että ilmastonmuutos voi leikata jopa viidenneksen maailman tuotannosta. Edessä siinsivät ratkaisevat ilmastokokoukset.

Pikakelaus tähän päivään: maailma kamppailee finanssi- ja talouskriisin jälkijäristysten kanssa ja Suomessa pohditaan kuumeisesti, miten euro- ja ilmastokriittiset perussuomalaiset sopivat kokoomusjohtoiseen hallitukseen. Laihoihin tuloksiin päättyneet ilmastokokoukset tulivat ja menivät.

”Taantuman jälkeen ympäristötietoisuus näyttää luksukselta, johon ei ole varaa”, arvioi tuorein The Economist -lehti. Sen mukaan vuoden 2007 alussa 19 prosenttia briteistä piti saastumista vakavana uhkana, nyt tätä mieltä on neljä prosenttia.

Ympäristö- ja ilmastobuumin hiipuminen pakottaa myös vihreät puolueet miettimään paikkaansa maailmassa. Tosin esimerkiksi Saksassa vihreillä menee lujempaa kuin koskaan missään. Silti tai juuri siksi puolueen sisällä väitellään kiivaasti, pitäisikö vihreiden kosiskella ylempää keskiluokkaa vai asemoitua vasemmalle, demareiden tontille.

Saksan vihreiden suuntaa ja sen seurauksia kannattaa Suomessakin seurata tarkalla silmällä. Kansainväliset trendit kun tuppaavat tulemaan tänne vähän jälkijunassa, mutta tulevat kuitenkin.

Tweet