Olympialaiset miehittivät maan

7.2.2014

Vesa Sisättö

Bolivian kansa kärsii talviolympialaisten kauhuista.

Kansainvälinen yhteisö on seurannut kiinnostuneena, miten Bolivian talviolympialaisten aikataulu pitää.

Ylikansallinen olympiakomitea kaappasi vallan Boliviassa viisi vuotta sitten ja on alkanut muokata maan taloutta ja infrastruktuuria olympialaisten käyttöön. Muutostöiden massiivisin vaihe, jossa sademetsää raivattiin ydinpommeilla hiihtostadionia varten, on jo takanapäin.

”Tällä hetkellä teemme viimeisiä kaukojäähdytystöitä. Latuverkon vetäminen entiseen sademetsään vaatii energiaa, mutta otettuamme koko sähköntuotantokapasiteetin käyttöömme, asiat muuttuvat vähemmän mahdottomiksi”, kuvailee Ylikansallisen olympiakomitean Johtaja Rombr T. V. Aviastiei-Snübü.

Kisojen jälkeen Ylikansallinen olympiakomitea keskittyy jälleen uuden olympiakohteen valitsemiseen. Komitean lasketaan olevan osapuolena puolessa tusinassa sisällissodassa.

”Toisin kuin valtiot, me olemme ottaneet olympia-aatteen pyrkimyksen harmoniaan ja rauhallisempaan maailmaan vakavissamme, ja olemme valmiit puolustamaan aatettamme aseellisesti”, korostaa Ylikansallisen olympiakomitean Johtaja Aviastiei-Snübü.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat protestoineet isäntämaan väestön jakamista katsojiksi kelpaaviin ja kelpaamattomiin. Jälkimmäiset suljetaan työleireille jo vuosia ennen kisoja.

”Kehottaisin kyllä miettimään kahteen kertaan, ennen kuin alkaa protestoida meitä vastaan. Eikös Suomikin ole halunnut joskus olympialaisia?” muistuttaa Ylikansallisen olympiakomitean nopean toiminnan joukkojen komentaja Zinzin-Bert Corollary d’Amphetamine.

Nanohistoria haastaa mikrohistorian

Historiantutkimuksen piirissä kuohuu, kun nanohistoria on haastanut perinteisen mikrohistorian.

Mikrohistoriassa suuria tapahtumia on tarkasteltu esimerkiksi pienen kyläyhteisön näkökulmasta. Nanohistoria sukeltaa paljon syvemmälle. Helsingin yliopistossa tarkastettiin tällä viikolla Yrjämö Ontelorahkan poliittisen nanohistorian väitöstutkimus Yleisten syiden kellari. Vuoden 1979 juhannuspommi ja Pakilan Rintamamiestalontie 33:n kellari.

”Tutkimus tuotti tärkeää perustietoa. Rintamamiestalontie 33:n asukkaat säilyttivät kellarissaan juhannuspommin aikoihin muun muassa Kerttu-tädin vanhaa polkupyörää, mankelia ja talvirenkaita. Varsinainen tutkimuksellinen sensaatio oli se, että 1980-luvun alussa kellariin päätyi samainen Suomen Kuvalehden numero, jossa Johannes Virolainen kertoi, ettei kokoomus pääse hallitukseen ’yleisten syiden vuoksi’!” tuore tohtori Ontelorahka kertoo.

”Kellari vaikutti tietenkin vähemmän juhannuspommiin kuin päinvastoin, mutta aion selvittää, mitä yhteyksiä voisi löytyä”, Ontelorahka kertoo.

Rintamamiestalontie 33:n nykyinen asukas, leskirouva Tertseli ”Wah-Wah” Pirimummo suhtautuu tutkimukseen ristiriitaisesti.

”Onhan se tietysti tavallaan imartelevaa, mutta että niinku mitä?”

Kirjoitus on julkaistu alun perin Vihreän Langan paperiversiossa 31.1.2014.

Tweet