Muistojemme Koijärvi elää

5.3.2012

Eno

Taistelu lintujärven kohtalosta verkotti vaihtoehtoväen.

Nimimerkki ”Syntynyt 83” kysyy: Mitä siellä Koijärvellä oikein tapahtui? Miksi kaikki kohkaa siitä niin paljon?

Eno vastaa: Kuten kaikki tietävät, suoritti kevyt luontoväki sankarillisen syöksyn pelastamaan lintukosteikkoa Kekkosen ajan viimeisinä taistelun vuosina. Toinen rinta paljaana, Kasvisravintolan pöytäliinaa lippunaan heiluttaen nousi Vaihtoehtoisuus barrikaadille Jämähtäneistöä vastaan, Koijärvellä.

Siis henkisessä mielessä ainakin. Jos faktoihin mennään, Koijärvi on järvi nykyisen Forssan alueella. Noin sata vuotta sitten järven pintaa laskettiin, ja siitä alkoi kehittyä runsaslajinen lintujärvi. Ideana oli kuitenkin, että järvi kuivuisi kokonaan ja voitaisiin valjastaa maatalouden voittokulkua palvelemaan. 1970-luvulle tultaessa Koijärven luontoarvoihin alettiin sitten kiinnittää huomiota. Samaan aikaan paikalliset maanviljelijät halusivat jouduttaa järven kuivumista. Keväällä 1979 osa maanomistajista avasi järven laskuojan.

Luonnonsuojelijat tekivät vastaiskun pääsiäisenä 1979. Pirkanmaalainen luonnonsuojeluveteraani Terttu Laurila ja helsinkiläinen Ville Komsi masinoivat järvelle kaksi bussilastillista luonnonsuojelijoita, jotka patosivat ojan. Media kiinnostui tapahtumista, ja luonnonsuojelu nousi isosti otsikoihin. Koijärvi-liike oli syntynyt.

Kyse ei ollut yhdestä näytösluontoisesta mediatempusta vaan puolitoista vuotta jatkuneesta hippaleikistä, jossa tuota aikakautensa tunnetuinta suomalaista laskuojaa vuoroin padottiin ja vuoroin avattiin.

Täytyy muistaa, että tuohon aikaa Suomeen mahtui vaivoin yksi keskustelunaihe kerrallaan ja sekin vain, jos se ei ollut ristiriidassa Suomen harjoittaman rauhanomaisen ja ystävällismielisen ulkopolitiikan kanssa. Tätä keskustelunaihetta sitten toitotettiin televisiouutisissa, jotka tulivat samaan aikaan molemmilta televisiokanavilta. Kuvat kaivinkoneisiin kahliutuneista risupartaluonnonsuojelijoista piirtyivät kansakunnan kollektiiviseen alitajuntaan.

Taistelu Koijärvestä päättyi lopulta luonnonsuojelijoiden voittoon. Koijärvi on nykyään Natura-aluetta, mutta valitettavasti järvi on jatkanut kuivumistaan ja sen arvo lintujärvenä on laskenut.

Mutta oliko Koijärvi-liike vihreän liikkeen alkupiste? No ei ihan. Etenkin Helsingissä oli jo 1970-luvun alkupuoliskolla ollut kansalaistoimintaa, jota 1980-lukua lähestyttäessä alettiin kutsua vaihtoehtoliikkeeksi. Mukana oli joukkoliikenteen puolustajia, rauhanliikettä, feministejä, kehitysmaa-aktivisteja, vammaisliikettä ja ties keitä.

Koijärvi-liike toi yhteen vaihtoehtoliikehtijöitä. Nykyään sanottaisiin, että ihmiset verkottuivat. Samalla ympäristöasiat ja kansalaistottelemattomuus nousivat keskustelunaiheeksi. Tästä syntyi noste, joka johti Ville Komsin Helsingin kaupunginvaltuustoon 1980 Helsinki-liikkeen listalta. Kolme vuotta myöhemmin eduskuntaan valittiin kaksi ehdokasta vihreiden yhteislistalta.

Koijärven tapahtumat eivät ehkä olleet vihreiden alkupiste, mutta vahva alkukokemus kuitenkin.

Mutta mitähän siellä Forssassa oikein laitetaan vesijohtoveteen? Samasta kunnasta ovat lähtöisin sekä vihreät että demarit.

Tweet