Mediaperuna

20.1.2011

Jyrki Kasvi

Iptv on mediapolitiikan kuuma peruna. Niin kuuma, ettei esimerkiksi tuoreessa viestintämarkkinalain uudistuksessa mainita koko sanaa.

Iptv on paljon kuumempi kysymys, kuin television digitalisointi tai Yleisradion rahoituksen muuttaminen tv-maksusta mediamaksuksi, jonka kaatuminen halvaannutti Ylen kehittämisen kokonaiseksi vaalikaudeksi.

Vielä toistaiseksi televisiota katsotaan lähes pelkästään tv-lähetyksistä, eikä edes tallentavia digibokseja käytetä kuin satunnaisesti.

Lähivuosina television murros broadcast-mediasta on-demand-palveluksi on kuitenkin väistämätön. Televisio ja elokuvat seuraavat musiikin ja kirjojen perässä verkkoon. Ihmiset päättävät itse, mitä katsovat ja koska.

Kaikki televisiotoimintaa koskevat bisnesmallit, lait ja sopimukset on kirjoitettava uusiksi.

Ensi vaalikaudella on siis tehtävänä vaikea ja vaikeampi ratkaisu, Yleisradion rahoituksen uudelleenjärjestely ja iptv:n lainsäädäntö, sopimukset ja infrastruktuuri.

Televisio on osa lähes jokaisen suomalaisen arkea, ja muutosvastarinta leimahtaa helposti. Digi-tv-myllerrys on kaikilla vielä hyvässä muistissa, ja kohta pitää digiboksin rinnalle hankkia vielä hdtv-boksi. Tekniikka kehittyy laitekantaa nopeammin.

Digitalisoinnin kiirettä kritisoinut Petteri Järvinen oli oikeassa ehdottaessaan, että Suomen olisi kannattanut odottaa muutama vuosi ja siirtyä sitten suoraan digitaalisiin hdtv-lähetyksiin.

Digi-tv:n lupaukset jäivät joka tapauksessa lunastamatta. Kuvan laatu ei parantunut, vapautuneita radiotaajuuksia ei ole saatu muuhun käyttöön eikä edes Finluxin digiboksitehdasta ei saatu pelastettua.

Käytännössä ainoa katsojille näkyvä vaikutus on ollut uusien vähän katsottujen halpis- ja maksukanavien tulva, sillä tv-kanavien lähetyskustannukset putosivat murto-osaan. Mutta onko muutaman tuhannen katsojan maksullinen kanava tehokasta radiotaajuuksien käyttöä?

Käykö iptv:lle samalla tavalla? Tai hdtv-lähetyksille? Kannattaako hdtv-lähetyksiä edes aloittaa antenniverkossa, jos televisiota katsotaan muutaman vuoden kuluttua Internetistä?

Vastaus on kyllä, toistaiseksi. Suomen Internet-infrastruktuuri ei vielä selviä koko kansan iptv-katselusta. Ongelmana ovat runkoverkot, vaikka pakkaustekniikan kehityksen myötä hdtv-ohjelman katseluun riittää jopa viiden megan yhteys verkkoon.

Palveluntarjoajan palvelimen ja katsojan liittymän välisessä yhteydessä ei saa kuitenkaan olla häiriöitä, jotka vielä nykyään ovat suurimmassa osassa Suomea arkipäivää. Myös täällä Espoossa kehä I:n kupeessa, jossa 6 megaa on nopeinta mitä operaattori pystyy toimittamaan.

Mitä enemmän iptv-ohjelmia katsotaan, sitä tukkoisemmaksi verkko käy. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Internet-liikenteestä on parhaaseen katseluaikaan jo viidesosa Netflix-palvelun käytössä, vaikka vasta 16 miljoonaa amerikkalaista katsoo elokuvansa ja tv-ohjelmansa Netflix-palvelusta.

Viimeisen mailin asemesta ongelmana ovat ne kaikki sitä edeltävät mailit.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja vihreiden ehdokas ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Tweet