Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mediapyövelit mestaavat sopuleita. Taneli Heikka vuorottelee palstalla mediakriitikko Kaino Riesun kanssa, joka käyttää koston pelossa nimimerkkiä.
12.3.2012
Kristuksen kärsimyksen väri, violetti, aloittaa pääsiäisen piinaviikon. Tuo väri oli AKT:n puheenjohtajan Timo Rädyn solmiossa, kun hän istui kädet ristissä polvien välissä, hartiat nöyrästi painuneena A-Studion haastattelussa 5.3. Tavallisesti puvuntakkiin ja villapaitaa pukeutuva mies esiintyi riisuttuna, valkoisessa paidassa. Koko olemus puhui: olen edessänne nöyränä, rehellisenä, enkä muuta voi.
Rädyn ääni oli hypnoottinen ja tarttuva. Toimittaja omaksui tyylin heti. Keskustelu käytiin lähes kokonaan Rädyn määräämässä meditatiivisessa tyylilajissa. Harjaantuneet manipuloijat kaikkialla osaavat saman.
Taitavien manipuloijien ominaisuudet ovat aina sopineet hyvin median pyörittämiseen. Nykyään peli on yhä ammattimaisempaa ja taitavampaa. Kriisiviestinnän ammattilaiset soittavat myrskyn silmässä oleville silmäätekeville ja tarjoavat apua. Viestintätoimistojen studioissa sparrataan televisioesiintymisiä varten kameroiden ja valojen edessä.
Rädyn ulostulo A-Studiossa oli kuin hänen henkilökohtaisten erityisominaisuuksien ja kriisiviestinnän oppikirjatapauksen yhdistelmä. Hän odotti koko viikonlopun pääsyä suoraan lähetykseen.
Näin hän vältti viestin hajoamisen. Taitavaan esiintymiseen hän upotti ”uutisen”: oli väärin osallistua äänestykseen Hilkka Ahteen erottamiseksi. Tällä pikku myönnytyksellä hän pääsi hetkeksi hallitsemaan otsikoita.
Samantapaista kaavaa noudatti Matti Vanhanen vaalirahajupakassa. Käännekohta oli Helsinki–Vantaan lentokentän tiedotustilaisuus ja sitä seurannut vastahyökkäys. Vanhanen kehitti uuden tavan kommunikoida median kanssa: hän vaati kaikki kysymykset kerralla ja vastasi vain niihin, joissa pystyi pitämään tilanteen kontrollissa.
Lautakasa-tiedotustilaisuudesta hän painui ulos, koska eräs tiedotusväline ei ollut paikalla. Kun vain hetki sitten hallitus oli ollut hajoamisen partaalla, nyt otsikoiden ja tilanteen ilmaherruus oli taas täydellisesti Vanhasen.
Julkisuuden ammattimainen hallinta yleistyy. Vanhasen tapaus on osoitus sen onnistumisesta. Vaikka hän luopui pääministeriydestä, hän rakensi itselleen sillan seuraavaan työpaikkaan.
Yhteiskunnallinen keskustelu vaalirahoituksesta päättyi hänen osaltaan, ja asian käsittely siirtyi tuomioistuimiin. Journalismi ei pystynyt keskustelua jatkamaan. On kiinnostavaa nähdä, käykö Rädyn tapauksessa samoin.
Kirjoittaja on viestintäyrittäjä ja toimittaja. Kirjoitus on julkaistu alun perin 9. maaliskuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.
Tweet