Luolamiehen perintöä

12.5.2010

Hannu Hallamaa

Meissä jokaisessa on hieman neandertalilaista. Vähintään yksi, ehkä jopa neljä prosenttia, kertoivat saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijat viime viikolla. No mitä sitten?

Välittömänä seurauksena tutkimustuloksesta oli lukematon määrä luolamiesmurjaisuja internetin keskustelupalstoilla. Nyt selvisi, miksi naapuri näyttää neandertalilaiselta, heh heh.

Neandertalilaisen geenit selvittäneen projektin johtaja Svante Pääbo kuitenkin suuntasi huomion tylsempiin asioihin. Kun nykyihmisen ja neandertalilaisen geenit tunnetaan, voidaan yhä tarkemmin määrittää, mikä tekee ihmisestä ihmisen.

Mistä 30 000 vuotta sitten sukupuuttoon kuolleen neandertalilaisen perimä saatiin eristettyä? Muutamasta pikkuruisesta palasta, 400 milligrammasta luuta. Näytteistä piti luonnollisesti siivota pois kaikki ylimääräinen mikrobien ja sienten tuoma dna. Tähän taikuudelta vaikuttavaan työhön kului aikaa neljä vuotta.

Max Planck -instituutti jatkaa projektinsa parissa. Mikäs on jatkaessa, sillä geenitutkimusta kuumempaa alaa saa hakea. Sen jälkeen, kun ihmisen geenikartta saatiin selville vuosikymmen sitten, on kuhina geenien ympärillä vain kiihtynyt.

Se, miten geenit meihin vaikuttavat, on vielä pitkälti hämärän peitossa. Tutkimus etenee kuitenkin rivakasti. Dna-pioneeri ja nobelisti James Watson täräyttänyt, että geenitutkimuksen vauhti on kiinni yksinomaan tutkijoiden älystä, resursseja riittää.

Tweet