Kännyllä uuteen aamuun

31.8.2010

Eno

Kännykkä on tiettävästi turvallinen herätyskello.

Nimimerkki ”Tästäkin huolestunut” kysyy: Onko yöpöydällä aivan pään vieressä kaikki yöt herätyskellona lojuva kännykkä terveysriski? Kuinka paljon kännykkä säteilee silloin, kun siihen ei puhuta?

Eno vastaa: Ei sitä olisi 1970-luvulla uskonut, että 2000-luvulla herätyskellolla soitellaan puheluita, otetaan valokuvia ja surffataan internetissä. Eikä internetiä edes ollut!

On selvää, että tällaisesta kehityksestä huolestuisi Kekkonenkin. Kännykkäsäteily on pohdituttanut kansalaisia. Huolta pahentaa se, että tutkimustulokset säteilyn vaikutuksista ovat olleet jossain määrin ristiriitaisia.

Tosin fysiikan teorian mukaan kännykkäsäteilyn ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, eikä kansaa ole toistaiseksi kaatunut känny korvalla joukkohautaan. Minä ainakin käytän käsipuhelintani suht huoletta.

Herätyskellokännykkäsi ei siis pitäisi olla riski. Puhelin ei juurikaan lähetä säteilyä, jos siihen ei puhuta. Lisäksi puhelin ei yleensä kosketa ihmistä herätyskellona toimiessaan.

Pienikin etäisyys vaimentaa puhelimen säteilyä merkittävästi, esimerkiksi 30 senttiä pudottaa säteilyaltistuksen sadasosaan.

Valmiustilassa olevan kännykän säteily riippuu monesta asiasta. Kännykkä ottaa harvakseltaan yhteyttä tukiasemaan. Liikkuessa tämä tapahtuu aina, kun tullaan uuden tukiaseman alueelle. Lähete kestää muutaman sekunnin.

Gsm- ja 3G-verkoissa olevilla puhelimilla on pieni ero: Gsm-verkossa puhelin aloittaa lähetyksen täydellä teholla ja vaimentaa sen sitten tukiaseman vaatimalle tasolle. 3G-verkossa lähetys alkaa pienellä teholla ja nousee, kunnes laite saa yhteyden tukiasemaan.

Ihmiskunta on elänyt kaikenlaisten sähkömagneettisten kenttien keskellä jo toistasataa vuotta. Jos tälle säteilylle tulee allergiseksi, tulee allergiseksi koko länsimaiselle yhteiskunnalle. Mikä sinänsä ei ole yllättävää.

Tweet