Kytky kannattaa

24.9.2010

Jukka Vahti

mikä on seuraava päättäjiä koskeva paljastus, joka asettaa heidän riippumattomuutensa kyseenalaiseksi? Entä mikä tutkimuslaitos yrittää seuraavaksi tukkia tutkijoiden suut, jos niistä uhkaa pullahtaa laitoksen virallisesta totuudesta poikkeavia mielipiteitä, jotka rikkovat ikävästi tutkimusalan konsensusta?

Poliitikkojen riippumattomuuden ja yleisen sananvapauden kannalta kyseenalaisia tapauksia on viime viikkojen ja vuosien aikana ilmennyt niin tiuhaan, että vastausta ei tarvinne odottaa pitkään.

Juuri nyt näyttää siltä, että koko suomalainen yhteiskuntajärjestelmä on kriisissä, kun mihinkään ei voi enää luottaa: Ministerit jääväävät itsensä vain pakon edessä, jos jääväävät. Poliittiset päätökset näyttävät pohjautuvan laskelmiin, jotka osoittautuvat lähemmässä tarkastelussa vähintään tulkinnanvaraisiksi.

Kriisi olisi kuitenkin täysin väärä sana kuvaamaan nykyistä tilannetta. Päinvastoin, nyt systeemi vasta alkaa hiljalleen toimia länsimaisen demokratian ihanteiden suuntaisesti. Virkamiesvalmistelun ja valtion tutkimuslaitosten sekä niiden työn tulosten pitää olla jatkuvan ja kriittisen arvioinnin kohteina, ministereistä ja kansanedustajista puhumattakaan. Suomi ei ole äskettäin muuttunut mädäksi, vaan vasta nyt pitkään muhineet epäkohdat nostetaan esille ja julkiseen keskusteluun.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta alkoi tällä viikolla käsitellä entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk) roolia surullisenkuuluisan Nuorisosäätiön rahoituksessa suuren mediahuomion saattelemana. Tuskin olivat salamavalot ehtineet himmentyä tämän spektaakkelin jäljiltä, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) kertoi perheellään olevan ”perheen olosuhteisiin nähden merkittävää omistusta” Talvivaaran kaivosyhtiössä.

Tätä kirjoittaessa tiedossa ei ollut, miksi Lehtomäki kertoi perheensä omistuksista juuri nyt. Ehkä hän teki ajan hengestä sen johtopäätöksen, että kytky se on, mikä kannattaa. Nimittäin paljastaa.

Kirjoittaja on Vihreän Langan vs. päätoimittaja.

Tweet