Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Krimin kriisi muuttaa Eurooppaa

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden järjestö bloggaa Vihreän Langan sivuilla joka toinen viikko.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden järjestö bloggaa Vihreän Langan sivuilla joka toinen viikko.

24.3.2014

Ozan Yanar

Kuulun siihen sukupolveen, joka on saanut elää eräänlaista viattomuuden aikaa Euroopassa. Vaikka veriset konfliktit ovat seuranneet toisiaan eri puolilla maailmaa, Eurooppa on saanut elää rauhan aikakautta 2000-luvulla.

Siksi Venäjän päätös lähettää joukkonsa Krimille ja irrottaa koko niemimaa Ukrainasta on ollut järkytys. Maailmanpolitiikassa on siirrytty uuteen kaoottisempaan ja kylmempään aikaan. Vaalikampanjani aikana olen ehtinyt kiertää jo useissa paneelikeskusteluissa ja muissa tilaisuuksissa ja huomaan, että tämä muutos mietityttää suomalaisia.

Suomi ei ole yhtä haavoittuvaisessa asemassa kuin Ukraina tai Baltian maat, mutta luottavainenkin ihminen alkaa tässä tilanteessa pohtia, miten arvaamattomaksi tilanne Venäjällä voi kehittyä. Jopa koulupaneeleissa polttaviksi kysymyksiksi ovat nousseet Suomen maanpuolustus ja mahdollinen Nato-jäsenyys.

Mielestäni Suomen ei kannata kiirehtiä Natoon tässä tilanteessa. Se olisi puhdas paniikkiratkaisu, jonka poliittiset ja taloudelliset seuraukset olisivat haitalliset nykyisessä jo valmiiksi tulehtuneessa tilanteessa. Toisaalta me emme voi vain ummistaa silmiämme siltä, miten epävakaa ja uhitteleva Venäjä on.

Ihanteellista olisi, jos EU kykenisi syventämään puolustusyhteistyötään tulevaisuudessa. Yhteinen armeija ei ole realistinen vaihtoehto ja lisäksi puolustusyhteistyön syventämisessä muillakin tavoin on monta ongelmaa. Enemmistö EU-maista luottaa puolustuksessaan Natoon, joten niiden kannalta ei ole mielekästä rakentaa päällekkäistä puolustusmekanismia.

Yhteistä puolustuspolitiikkaa on vaikea rakentaa ilman kunnollista, yhteistä ulkopolitiikkaa. Se on EU:lta valitettavan usein yhä hukassa. EU:n Lissabonin sopimukseen on kirjattu mahdollisuus avunannosta, mutta lausekkeen vahvuudesta ja sitovuudesta ollaan montaa mieltä (1, 2, 3, 4). Yleisin havainto lausekkeesta on, että sitä ei pidetä käytännössä kovin vahvana.

Keskustelu Euroopan unionin puolustusyhteistyön tiivistämisestä on kuitenkin virinnyt viime aikoina uudelleen. Monet Euroopan valtiot ovat pienentäneet sotilasbudjettejaan etenkin nyt talouskriisin paineiden alla. Se on kiihdyttänyt jälleen keskustelua siitä, pitäisikö Euroopan valtioiden tehdä enemmän sotilaallista yhteistyötä keskenään esimerkiksi materiaalihankintojen saralla.

Naton tärkein kulmakivi on tietenkin Yhdysvallat, mutta amerikkalaiset ovat siirtäneet painopistettään sotilaallisesti enemmän Aasiaan viime vuosina. Myös Yhdysvaltojen armeija on ollut säästöpaineiden alla. Monet ovat pohtineet, kuinka vahvasti Yhdysvallat on tulevaisuudessa sitoutunut Euroopan puolustukseen.

Yksi Ukrainan kriisin seurauksista voi tietenkin olla, että Yhdysvallat suuntaa katsettaan takaisin itäiseen Eurooppaan. Viime viikolla Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden on kiertänyt Baltian maita ja Puolaa vakuuttamassa Naton sitoutumista näiden maiden puolustukseen.

Nato-jäsenyys sekä antaa että maksaa. Sotilasliiton jäsenyys antaisi Suomelle turvatakuun Naton viidennen artiklan muodossa. Tuon artiklan mukaan hyökkäys Naton jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia Nato-maita vastaan.

Tosin Janne Kuusela puolustusministeriöstä sanoo sunnuntain Helsingin Sanomissa, ettei Naton apu ole täysin automaattista. Avunpyyntö käsiteltäisiin Naton neuvostossa ja kukin jäsenmaa päättäisi toimistaan itse. Naton uskottavuuden kannalta olisi tosin erikoista, jos se ei soveltaisi viidettä artiklaa, jonka pohjalle koko liiton idea rakentuu. Kuvaavaa on, ettei tätä artiklaa ei koskaan jouduttu soveltamaan käytännössä. Nato-jäsenyys siis nostaisi varmasti kynnystä toimia Suomea vastaan.

Toisaalta jäsenyys voisi kasvattaa Suomen paineita lähettää sotilaita tuleviin konflikteihin, vaikka Nato-jäsenyys ei sitä suoraan velvoitakaan. Pidän tärkeänä, että Suomella on todellinen itsemääräämisoikeus turvallisuuspoliittisiin päätöksiin. Nato-jäsenyys nostaisi paineita myös kasvattaa puolustusbudjettia. Ja kuten aiemmin mainitsin, Nato-jäsenyys voisi johtaa etenkin Venäjän nykyisessä sisäpoliittisessa ilmapiirissä sekä taloudellisiin että poliittisiin seurauksiin.

Kuuselan mukaan Nato-jäsenyys ei tarkoittaisi todennäköisesti ydinaseiden sijoittamista Suomeen. Naton pelotteen keskeinen osa on kuitenkin ydinasepelote. Se on yksi seikoista, jotka arveluttavat minua pasifistina. Olisi tärkeää ponnistella ydinaseiden riisumiseksi koko maailmasta.

Maanpuolustuksen tärkeys on noussut ihan uudella tavalla esiin Krimin tapahtumien vuoksi. Tämän takia Suomen puolustuspolitiikasta on nyt syytä käydä Krimin tilanteen rauhoituttua rauhallinen ja asiallinen keskustelu, jossa eri vaihtoehtoja punnitaan huolella.

Kirjoittaja on vihreiden eurovaaliehdokas.





Viite