Kansan tahto on 98-hallitus

23.5.2011

Taneli Heikka

Kansalle vilautetaan parlamentarismiin kuuluvaa ihanan tuoksuista tuoretta leipää. Sitten leipäkori tempaistaan ulottumattomiin. Ulkomailla tuo kansanvallan ravinto on jokapäiväistä, mutta Suomeen sitä ei ehdoteta:

“Joka tapauksessa Tanskaa hallinnee vaalien jälkeen edelleen vähemmistöhallitus. Se on Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta enemmän sääntö kuin poikkeus.” (HS 15.5.)

Kataisen yritys hallituksen muodostamiseksi on kestänyt kohta kuukauden. Yritys kestää, koska nyt yritetään tehdä sellaista hallitusta, jota vaalituloksesta ei voi johtaa – enemmistöhallitusta.

Vaalit olivat kansanäänestys Portugalin tukemisesta. Tuen vastustajat – perussuomalaiset ja demarit – etenivät, ensin mainittu kaikilla mittareilla, jälkimmäinen puolueiden keskinäisessä järjestyksessä. Silti tukea kannattanut kokoomus oli suurin puolue, joten sillä on oikeus hallituksen muodostajan ja onnistuessaan pääministerin paikkaan.

Miksei media rummuta pääkirjoituksin ja kolumnein: vain vähemmistöhallitus noudattaa kansan tahtoa?

Sellaiseen pääkirjoittajaan en ole vaalien jälkeen vielä törmännyt, joka ehdottaisi Suomelle hyppäämistä pohjoismaisen parlamentarismin valtavirtaan.

Autan hieman. Sen voisi tehdä vaikka näin:

”EU-tuen vastustajat ja kannattajat eivät voi olla samassa hallituksessa. Muuten politiikasta katoaa kaikki johdonmukaisuus. Se olisi petos äänestäjiä kohtaan. Katainen muodostakoon sovittujen pelisääntöjen mukaan EU-tuille myönteisen hallituksen. Mutta kansan ääni oli myös epäluottamuslause vanhalle politiikalle. Niinpä Katainen rakentakoon hallituksensa 98 edustajan vähemmistön, vanhan hallituspohjan varaan, ja kärvistelköön sillä tuella hajoamiseensa asti.”

Miksi esitän tämän mediakriittisessä kolumnissa? Media on vallankäyttäjien eduista irrallinen valtiomahti, joka haastaa edustuksellista järjestelmää. Suomalainen media ei kuitenkaan kykene rakenteelliseen toisinajatteluun, jossa ehdotettaisiin uutta poliittista kulttuuria ja tuettaisiin toimintaa sen puolesta.

Tietysti poliitikot haluavat enemmistöhallituksen. Heidän mielestään hallitusten pitää olla ”vakaita” ja ”toimintakykyisiä” enemmistöhallituksia. Heitä pelottaa, että pohjoismainen tie vähemmistöhallituksineen johtaa anarkiaan. Siksi parlamentarismia ja kansan tahtoa pitää lyödä ylileveällä, aatteellisesti absurdilla koalitiolla päähän.

On vaikea käsittää, että media on omaksunut poliitikkojen ajattelutavan. Julkisen keskustelun etu olisi vähemmistöhallitus. Silti lehdistö pyörittää hallituskeskustelua vallankäyttäjien luomasta tarpeesta käsin.

Ei vähemmistöhallituksesta mikään anarkia ala. Itsenäisen Suomen hallitusten keski-ikä on 15 kuukautta, ja neljännes niistä on ollut vähemmistöhallituksia.

Kirjoittaja on viestintäyrittäjä ja toimittaja. Kirjoitus on julkaistu alun perin 20. toukokuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet