Kaatopaikasta kaivokseksi

20.4.2011

Eno

Haisevia kaivoksia joudutaan vielä odottamaan.

Nimimerkki ”TEKES-hakemusta jo rustaamassa” kysyy: Räknäsimme kahvipöydässä, että rautaa ja muita metalleja pitäisi olla enemmän yhdessä kuutiometrissä vanhaa kaatopaikkaa kuin yhdessä kuutiossa kaivoksesta kaivettua malmia. Luulisi siis, että vanhojen kaatopaikkojen läpimöyriminen olisi kannattavampaa kuin uuden kaivoksen perustaminen. Vanhat kaatopaikat saavat kuitenkin olla ihan rauhassa, joten olemmeko laskeneet jotain väärin vai olemmeko vain edellä aikaamme?

Eno vastaa: Johan minä olen useamman kerran mainostanut, että vanhoihin kaatopaikkoihin kannattaa sijoittaa. Eli minulle sitten osinkoja, kun alatte rikastua!

Päätelmänne nimittäin pitää paikkansa, ainakin joidenkin materiaalien ja mineraalien osalta. Pelkkä esiintymän rikkaus ei kuitenkaan tee louhintaa kannattavaksi. Kaatopaikkoja tonkiessa on tärkeää pystyä minimoimaan mahdolliset ympäristö- ja terveyshaitat. Ja sitten on vielä se hajukin.

Ongelmana on myös se, että vanhat kaatopaikat ovat nykyään varsin hyvin suljettuja, niissä on massiivisia rakenteita. Kalliisti tehtyä peittämistä ei ihan äkkiä lähdetä purkamaan. Mutta potentiaalia teidän ideassanne on, ja maailmalla kaatopaikkoja onkin jo avattu.

Louhinta voisi olla kannattavaa Suomessakin, jos kaatopaikka joudutaan avaamaan esimerkiksi kunnostustöiden vuoksi. Silloin voisi olla järkevää ottaa hyödynnettäviä materiaaleja talteen. Laajassa mittakaavassa louhiminen on haastavaa, koska suurin osa massasta pitäisi voida sijoittaa takaisin.

Jaa-a. Pitäisiköhän tässä tehdä valtaus serkkuni asuttaman sukumme kantatilan vuosisataisesta tunkiosta? Ei sieltä varmaan metalleja löytyisi, mutta legendan mukaan ukkini piti kieltolain aikaan viinatehtaansa varastoa sen uumenissa eikä koskaan löytänyt kaikkia pulloja.

Tweet