Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
19.11.2010
innostavat, mutta vähän naiivin tuntuiset puheet luovan luokan noususta eivät jääneetkään 2000-luvun alkupuolen horinoiksi, vaan nyt niiden voimalla kammetaan talouskriisin runtelemaa Isoa-Britanniaa uuteen nousuun.
Luovuuden sanansaattajana vuosikymmenen alkupuolella tunnetuksi tullut amerikkalainen taloustieteilijä Richard Florida on nimittäin noussut brittien uuden konservatiivihallituksen hoviajattelijaksi.
Floridan ydinajatus on, että luovuuteen perustuvien alojen on oltava länsimaiden talouskasvun lähde, kun perinteinen teollinen massatuotanto siirtyy tai on jo siirtynyt halvempien tuotantokustannusten maihin. Floridan näkemyksen mukaan luova luokka ei rajoitu vain taiteilijoihin, vaan siihen voidaan laskea ketkä tahansa, jotka pystyvät tuottamaan ja omaksumaan uusia ideoita.
Luovuuden perään huudellaan nyt Ison-Britannian lisäksi kaikissa vauraissa teollisuusmaissa, myös Suomessa.
Luovaa yritystoimintaa yritetään meillä potkia liikkeelle kaikkea muuta kuin luovasti nimetyllä Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmällä, jonka puheenjohtajaksi nimettiin tuottajana ja mediayrittäjänä tunnettu Saku Tuominen. Työryhmän tavoitteena on tehdä luovien yritysten tukiviidakosta yksinkertaisempi ja vahvistaa alan yritysten riskirahoitusta.
Suomen tulevaisuuden kannalta lupaava merkki on se, että sillä aikaa kun toisaalla vasta perustetaan luovuutta pohtivia työryhmiä, toisaalla uuden ideointi on jo muuttunut arkipäiväiseksi työksi.
Näin on tapahtunut esimerkiksi Uudessakaupungissa, Suomen Detroitissa, missä ei ole jääty surkuttelemaan pienen kaupungin kurjaa kohtaloa horjuvan autotehtaan varjoon, vaan on kehitetty tukku toimivia, vihreitä bisnesideoita. Ne osoittavat, että luovuus ei ehkä sittenkään ole urbaanien alueiden yksinoikeus.
Kirjoittaja on Vihreän Langan vt. päätoimittaja.
Tweet