Arktisia asioita

8.10.2013

Satu Haapanen

Greenpeacen Arctic Sunrise on tuonut rohkeasti esiin ihmisten huolen siitä, että korvaamaton, herkkä luonto jää arktisen kilpajuoksun jalkoihin.

Öljyn- ja kaasunporaus äärimmäisen hankalissa jääolosuhteissa on valtava riski maapallomme merien kannalta. Tehokkaat ydinkäyttöiset jäänmurtajat ja majakat eivät nekään kuulu arktiseen luontoon.

Oma lukunsa on alkuperäiskansat ja heidän maittensa ja perinteisten elinkeinojen tuhoutuminen arktisen kilpajuoksun tiimellyksessä.

Kun iso jää sulaa, sillä on arvaamattomat seuraukset. Pohjoisnavalle ja alkuperäiskansojen vuosituhansia asuttamille alueille suuntaa onnenonkijoita. Kenellä on oikeus pohjoisnavan ympärillä olevaan mereen, sen pohjaan ja mineraaleista rikkaaseen maaperään?

Jäämeren laidoilla olevat valtiot ovat ovat muodostaneet Arktisen neuvoston, joka on tehokkain hallitusten välinen elin, kun arktisia suuntaviivoja piirretään. Neuvoston työn painopiste on ympäristönsuojelussa ja alkuperäiskansojen äänen esille tuomisessa. Pysyviä jäseniä on viiden pohjoismaan, Kanadan, Venäjän ja Yhdysvaltojen lisäksi kuusi arktisten alueen alkuperäiskansojen järjestöä. Missään muussa kansainvälisessä elimessä ei alkuperäiskansoilla ole näin painavaa roolia.

Arktinen neuvosto ei yksin pysty torjumaan arktisen alueen valtauksen tuomia uhkia. Kiinalaiset ovat aktiivisesti tulossa investoimaan alueelle, eikä mikään pysäytä esimerkiksi Venäjää, kun se rakentaa rautateitä tundralle ja hyödyntää oman alueensa varoja. Ydinkäyttöiset jäänmurtajat raivaavat jo nyt Koillisväylää Venäjän aluevesillä aluksille, jotka tekevät koekuljetuksia Euroopasta Aasiaan.

Kanadassa vasta suunnitellaan, kuinka se pääsisi kunnolla mukaan Luoteisväylän toimintoihin. Norjan satamakaupungeissa tapahtuu. Esimerkiksi Tromssassa, jossa sijaitsee Arktisen neuvoston sihteeristö ja jossa tehdään laajaa ilmastotutkimusta, on työvoimapula.

Mitä Suomi voi tehdä? Paras tapa auttaa arktista luontoa ja alkuperäisasukkaita on tietenkin ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen. Arktisen neuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä Suomi voi ylläpitää keskustelua ympäristönsuojelusta, riskien ja kriisien torjunnasta sekä alkuperäiskansojen oikeuksista. Ympäristöyhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Suomi voi olla esimerkkinä vastuullisesta ja harkitsevasta toiminnasta omilla pohjoisilla alueillaan. Ennen kaikkea on syytä laittaa jäitä hattuun ja tarkastella maltillisesti arktisen alueen mahdollisuuksia: mikä arktisilla alueilla on luonnon ja ihmiskunnan kannalta järkevää ja mikä ei.

Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja.

Tweet