Amerikan malliin

29.10.2010

Jukka Vahti

Vastakkain ovat edistyksellinen ja konservatiivinen visio maan tulevaisuudesta. Keskustelu maahanmuutosta ja esimerkiksi homojen oikeuksista on ollut näkyvää, mutta suurimmaksi osaksi eri osapuolet ovat huutaneet itse asian ohi. Yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunut, ja äänekkäät ääriainekset ovat kaapanneet suurimman osan huomiosta.

Edelläkirjoitettu ei ole kuvausta Suomesta vuonna 2010, vaan tunnelmia ensi viikon kongressivaaleihin valmistautuvasta Yhdysvalloista, missä poliittinen juopa pääpuolueiden, demokraattien ja republikaanien välillä on viime vuosina syventynyt entisestään. Poliittisen yhteistyön merkitystä taannoisessa The Audacity of Hope-kirjassaan korostanut presidentti Barack Obama ei ole puheistaan huolimatta pystynyt kehitystä pysäyttämään.

Amerikkalainen valkoihoinen keskiluokka on pettynyt Obaman tähänastiseen valtakauteen, mutta se johtuu pitkälti talouskriisin aiheuttamasta työttömyydestä ja taloustilanteen epävarmuudesta, ei niinkään Obaman henkilökohtaisista ominaisuuksista.

Talouslehti The Economist määritteli tuoreessa artikkelissaan duunarivoittoisen, valkoisen keskiluokan amerikkalaisen politiikan elohopeaksi: sitä on vaikea saada kiinni ja yhtä vaikea sitä on pitää paikoillaan. Ryhmä siis koostuu herkästi liikkuvista äänestäjistä.

Tämä pätee tällä hetkellä myös eduskuntavaaleja odottelevaan Suomeen. Niin sanottujen tavallisten ihmisten näkemykset ovat alkaneet liikehtiä puolueiden välillä aiempaa aktiivisemmin, ja tämä näkyy muun muassa perussuomalaisten gallup-kannatuksessa.

Yhteiskunnan tuotantorakenteiden ryskyessä yhä useampi suomalainen etsii itselleen myös uutta poliittista kotia. Tämä antaa kaikille puolueille loistavan tilaisuuden kasvattaa äänestäjäkuntaansa. Helpointa ratkaisua, menneisyyteen tuijottamista, tarjoava perussuomalaiset on jostain syystä onnistunut tässä toistaiseksi parhaiten.

Kirjoittaja on Vihreän Langan vt. päätoimittaja.

Tweet