Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
28.1.2011
Laskeneet kannatusluvut latistivat hieman tunnelmaa vihreiden puoluetoimiston tämänviikkoisella Brysselin-reissulla. Uutinen oli innostavien tsemppipuheenvuorojen jälkeen kuin lasi luostariolutta niskaan.
Suurin syy lievään alamäkeen lienee ympäristöbuumin hiipuminen. Kaikki hype laantuu aikanaan, joten liuku oli vain ajan kysymys. Ilmaston lämpenemisestä kohkattiin eniten toissa vuoden lopulla, jolloin vihreiden kannatuskin oli huipussaan. Sitten kaksi asiaa lässäytti hyvän puheenaiheen: Kööpenhaminan kokouksen epäonnistuminen ja Pohjois-Atlantin oskillaatio.
Edellisestä seurasi pessimismi, joka tappoi aiheen perusteellisen seurannan valtamediassa. Edes kohtuullisen hyvin mennyt Cancúnin kokous ei ole palauttanut ilmastonmuutokselle kuuluvia palstamillimetrejä.
Jälkimmäinen eli oskillaatio taas on aiheuttanut pohjoisiin maihin kaksi kylmää ja lumista talvea peräkkäin. Ei ihme, ettei kaduntallaaja pidä ilmastonmuutosta tärkeänä vaaliteemana. Sekaisin menevät ilmasto ja sää sekä äänestäjän pää.
Onneksi vihreät julkistaa ensi viikolla kaksi ehdokasta, joilla on paitsi asiantuntemusta ilmastoasioista myös kyky selittää niitä kansantajuisesti. On uuden hypen aika.
Kyselyjen mukaan vaalirahoituskaan ei enää jaksa kiinnostaa perusäänestäjää. Sekin varmasti korpeaa vihreiden toimistolla, jossa ei ulkopuolisella tuella ole päästy juhlimaan tai ryvettymään.
Pientä toivoa on tämänkin aiheen uudesta noususta – kiitos keskustaministerien.
Toivottavasti keskustelu johtaa Ruotsin tapaan luopumiseen yritysrahoituksesta. Suomessa vaalirahan kerryttämä kiitollisuudenvelka on nakertanut luottamusta koko poliittiseen järjestelmään.
Se taas ropisee perussuomalaisten pussiin ja vetää maatamme pari piirua keskiajan suuntaan.
Kirjoittaja on Vihreän Langan päätoimittaja.
Tweet