Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Pikkujouluakin pienempi vaihtoehto
18.12.2015
Mikrojoulu sopii kiireiselle tuottaja-kuluttajalle.
Kiihtyvän kilpailukykykilpailun maailmassa perinteiset juhlapyhät nähdään yhä vahvemmissa määrin tuottavuutta hidastavina tekijöinä. Toisaalta elinkeinoelämä tarvitsee joululahjojen ja krääsän panosta voitontekoonsa, eikä hengellinenkään sääty halua täysin jäädä osattomaksi joulun tunnuslukuja kohottavasta vaikutuksesta.
”Tästähän käytiin vuosikausia neuvotteluita. Mietittiin muun muassa ratkaisua, jossa joulu olisi siirretty johonkin hiljaisempaan kohtaan vuotta, esimerkiksi heinäkuun alkuviikoille. Selvityksissä kävi ilmi että joulukuu ilman joulua olisi vieläkin hiljaisempi”, kuvailee välivaltiosihteeri Blanda V. Fall kansallisten leikkausten ministeriöstä.
Ratkaisu löytyi lopulta joulun hajottamisesta 1–2 tunnin pätkiksi pitkin vuotta.
”Perinteinen joulu kestää 72 tuntia. Kuukautta kohti se tekee kuusi tuntia, ja viikkoa kohti noin puolitoista tuntia. Monet viettävät viikoittaiset mikrojoulut antamalla pieniä lahjoja perheenjäsenille ja syömällä jouluaterian”, välivaltiosihteeri Fall kuvaa.
Kun joulunjakoon on liitetty vielä paikallinen sopiminen ja erityinen kalenterikierto, jouluja voidaan sijoittaa aina sinne, missä tarve on suurin.
”Entiseen järjestelmään verrattuna vaikutukset valtion talouteen ovat huimat!” välivaltiosihteeri riemuitsee.
Suomen Jouluihmiset ry on ottanut mikrojoulut vastaan ristiriitaisin tuntein.
”Jotain tässä ehkä nyt hukkuu, mutta en oikein osaa laittaa sormeani sille”, puheenjohtaja Unni-Teppana Kupar’pötsykkä pohtii.
”Mutta olihan ennen pikkujouluja, mikrojoulut ovat vaan vielä vähän pienempiä. Ja sitä paitsi tuleehan tästä tunne, että on joulu ainainen.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
