Miten pääministeriksi tullaan?

26.6.2017

Riikka Suominen

"Huittisten Teboilillakin hän osaa kertoa vihreiden viestiä.” 

Näin kuvaillaan Touko Aaltoa. Lähestyttävyys oli suurimpia syitä siihen, että vihreiden jäsenet valitsivat selvin luvuin Aallon puolueen uudeksi kippariksi. Puoluekokouksen iltajuhlassa hän jaksoi poseerata loputtomassa määrässä selfieitä.

Jyväskyläläisen 33-vuotiaan Aallon uskotaan nostavan puolueen kannatusta maakunnissa. Siellä vihreistä pitäisi saada puolue, jota mahdollisimman moni voi äänestää. Se on välttämätöntä, kun tavoitteena on nousta pääministeripuolueeksi.

Vihreät tekivät ilmeisesti saman analyysin, jota keskusta ja kokoomus olivat ennen puheenjohtajavaalia toitottaneet: Emma Kari kaventaisi vihreiden kannatusta, Aalto olisi kovin vastus muille puolueille.

Aallon voiton jälkeen poliittiset kilpailijatkin povailivat, että vihreiden pääministeritavoite voi toteutua 2020-luvulla.

Aallolla on vahvuuksia, jotka laajentavat vihreitä yleispuolueena. Mutta osin vakaumus siitä, että Aallossa on enemmän pääministeriainesta kuin Karissa tai Maria Ohisalossa, johtuu siitä, että Aalto näyttää enemmän pääministeriltä. Sillä paikalla on totuttu näkemään kohtuullisen pitkä, valkoinen heteromies. (Tuore pro gradu-tutkielma vahvistaa käsityksen pääministerin tehtävän miehisyydestä.)

Vihreätkin pelasivat politiikan vakiintuneilla pelisäännöillä. Toinen vaihtoehto olisi ollut yrittää murtaa vallitsevia rakenteita, ja nostaa johtoon ja pääministeriehdokkaaksi nuori nainen.

Voi ajatella, ettätällä kertaa puheenjohtajavaalissa sukupuoli oli toissijaista, jäihän se kampanjassakin taka-alalle. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että naisen äänestäminen on edelleen sukupuolittunut valinta, miehen äänestäminen taas neutraalia. Tasa-arvo ei vielä toteudu politiikassa.

Vihreiden linja ei ainakaan hetkeen muutu puheenjohtajavaihdoksen vuoksi. Mutta tyyliin haettiin muutosta. Kuten joku puoluekokouksessa heitti, ”populisti vaihtui sovittelijaan”.

Aalto on jatkuvasti korostanut olevan valmis yhteistyöhön kaikkien kanssa. Jotain tyylistä kertoo, että hän on käynyt nostamassa puntteja yhdessä perussuomalaisten muukalaisvastaisen Teuvo Hakkaraisen kanssa.

Ville Niinistö onnistui hallitsemaan opposition ilmatilaa ärhentelyllään. Tyyli ärsytti monia, mutta oli tehokas. Oppositiojohtajalta ei tulla kysymään mielipidettä. Huomiota saa vain reagoimalla hallituksen toimiin. Siinä Niinistö onnistui. Vihreät on hyötynyt puolueista eniten asemastaan oppositiossa.

 

Tulikoe sille, onnistuuko Aalto saamaan yhtä hyvin näkyvyyttä, on todennäköisesti vasta lähempänä seuraavia eduskuntavaaleja.

Aluksi uutuudenviehätys takaa huomiota uudelle puoluejohtajalle. Syksyllä politiikassa väännetään urakalla sotesta ja siinä Aalto on vahvoilla. Vuodenvaihteessa on presidentinvaalit, joissa parrasvaloissa loistaa Pekka Haavisto. 

Ennen eduskuntavaaleja Aallon pitää vakuuttaa suomalaiset vihreiden taloustaidoista ja siitä, ettei puoluetta äänestääkseen tarvitse olla kaupunkiviljelevä vegaani.

Touko Aalto  vihreä liitto  Vihreät 

Tweet