Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Köyhät kyykkyyn ja kaasu pohjaan
6.4.2016
”Muhimu mapato mradi wa barabara Vt5.”
Jotenkin noin kääntyy Google Translaten mukaan swahiliksi asia, jonka kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) nosti eilen tiistai-iltana Twitterissä ensimmäisenä esiin hallituksen kehysriihen tuloksista.
Kehitysministeri piti nimittäin riihen tärkeimpänä – tai ensimmäisenä tviittiin nostettavana – seikkana sitä, että Mikkelin ja Juvan välinen valtatie pistetään kuntoon. Ja mikäs siinä, onhan tuo, mukavaa seutua halkova tie, ollut välillä vähän piinallinen ajettava.
Ja häiritseehän hieman heikkoon kuntoon päässyt eteläsavolainen valtatie suomalaista arkea aivan eri tavalla, kuin ripuliin kuoleva lapsi tai tyttö, joka jää ilman koulutusta.
Kehysriihen lopputulos onkin nokkela, sillä 700 miljoonan euron liikennehankkeiden myötä lähes kaikille suomalaisille on tarjota jotain: Vihertävät kaupunkilaiset saavat ratikkakiskoja Tamperelle ja Helsinkiin sekä paremman raideyhteyden Turun ja Helsingin välille. Muualle Suomeen on tarjolla yksi junayhteys ja muutama valtatiehanke.
Swahili valikoitui alun sitaattiin siksi, että se on Suomen kehitysavun kohdemaiden kielten joukossa mukavan eksoottisen kuuloinen, mutta latinalaisin kirjaimin kirjoitettavissa.
Swahili sopii tähän yhteyteen toki myös siksi, että sitä puhutaan Keniassa, joka on todennäköisesti yksi kehyleikkauksista kärsivistä maista. Toivakka on halunnut keskittää niitä rahoja, mitä kehitysyhteistyöhön on jätetty, niin sanottuihin lähtömaihin. Kenia ei kuulu tähän joukkoon, koska sieltä ei tulvi turvapaikanhakijoita Eurooppaan.
Että terveiset vaan parikymmenelle miljoonalle äärimäisessä köyhyydessä elävälle kenialaiselle: Mikkelistä on kohta kiva huristella Juvalle.
Lisäleikkaus kehitysyhteistyön kehyksiin vuodesta 2018 on varsin maltillinen, 25 miljoonaa euroa. Se niistetään kuitenkin rahoista, joista niistettiin erittäin ankarasti jo viime vuonna.
Uuden päätöksen mukaan hallituksen kaavailemasta kehyrahojen kasvusta hallituskauden aikana leikataan kolmannes pois. Tuo kehyksessä kaavailtu kasvu olisi muutenkin kuronut takaisin vain pienen osan viime vuoden jättileikkauksista.
Hallitusohjelmassa hurskastelevasti todetun 0,7 prosentin tavoitteen sijaan kehitysyhteistyön määrärahat jäävät alle 0,4 prosenttiin.
Hallitus kurittaa toki myös kotimaan köyhiä leikkaamalla parisataa miljoonaa työttömiltä, sairailta ja opiskelijoilta.
Kun ajattelee kehysriihen päätöksien mittasuhteita, on kiinnostavaa, että noin kaksi senttiä litralta korkeampi polttoainevero tuo sadan miljoonaan euron tulot. Tämä käytetään makeisveron poistamisen kompensoimiseen.
Sata miljoonaa on aika paljon ja kaksi senttiä litralta aika vähän. Sata miljoonaa on neljä kertaa enemmän kuin kehyleikkausten uusin kierros tai melkein se summa, mikä viedään opiskelijoilta.
Öljy taas on nyt niin halpaa, että esimerkiksi litra bensiiniä maksaa huoltoasemalla 30–40 senttiä vähemmän kuin noin kolme vuotta sitten. Jos tästä maailmanmarkkinoiden autoilijoille suomasta alennuksesta uhrattaisiin vaikka kolmannes, voitaisiin esimerkiksi kehitysyhteistyö palauttaa tasolle, jolla se oli ennen nykyisen hallituksen leikkauksia.
Jos kokonaisveroasteen nostamatta jättäminen ei olisi jotakuinkin ainoa lupaus, jonka hallitus haluaa oikeasti pitää, voisi polttoaineveroa korottamalla edistää myös siirtymää vähäpäästöisempään liikennejärjestelmään.
Nyt siihen olisi hyvä tilaisuus, sillä öljyn hinnan ei uskota hallituskauden aikana nousevan lähellekään huippulukemia. Autokannan uusiutumisen myötä autot ovat myös aiempaa energiatehokkaampia, jolloin polttoainetta tarvitsee ostaa vähemmän.
Mutta hyvähän keskituloisen suomalaisen on täällä elää: ajella autolla ja ratikalla köyhien murheista piittaamatta.
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
