Juteltaisiinko kuitenkin ensin?

13.3.2015

Lasse Leipola

"Henkilökohtaisesti kerättyyn dataan voi sisältyä seuraavia tietoja: i) ***; ii) ***; iii) ***; iv) *** tai v) ***."

Britanniassa julkistettiin eilen torstaina parlamentaarinen selvitys siitä, miten hyvin sähköisestä tiedustelusta maassa vastaava GCHQ toimii maan lakien mukaan. Todellisen avoimuuden sijaan raportista on sensuroitu useita kohtia kuten ylläoleva sitaatti siitä, millaista henkilökohtaista dataa laitoksessa kerätään.

Raportin pääsanoma on kuitenkin selvä: GCHQ ei riko lakeja, koska maan urkintalait ovat niin sekavat, että ne ovat kuin "avoin shekki, jota voidaan käyttää mihin tahansa tarpeelliseksi katsottuun toimintaan".

Urkintalain uudistamisesta on tulossa yksi toukokuun vaalien teemoista. Saman aiheen pitäisi olla teemana myös Suomen vaaleissa, mutta asia ei tunnu kiinnostavan kansaa, mediaa eikä poliitikkoja. Vaarana onkin, että tiedusteluviranomaiset pääsevät sanelemaan haluamansa ehdot tulevaan lakiin, jos yleinen mielenkiinto asiaa kohtaan ei herää.

Britannian tiedustelu- ja turvallisuusvaliokunta ISC:n 149-sivuinen raportti sopisi keskusteluavaukseksi myös Suomeen. Toisin kuin meillä, Britanniassa on harjoitettu sähköistä urkinta jo pitkään, minkä vuoksi siitä on saatu paljon kokemusta. Brittiraportista ilmenee muun muassa, että yksityishenkilöiden lisäksi urkinta on koskenut myös kaupallisia organisaatioita ja muita virastoja.

ISC:n mukaan automaattinen tiedonkeruu muuttuu urkinnaksi vasta, kun tietoja aletaan tutkia ihmissilmin. GCHQ on vakuuttanut, että näin käy vain pienelle osalle liikenteestä. Tämä voi olla, kuten muun muassa brittilehti Guardian toteaa, asioiden kaunistelua, sillä suuri osa seulottavasta liikenteestä on vertaisverkoissa liikkuvia suuria tiedostoja, jolloin kaikki henkilökohtainen yhteydenpito voisi mahtua pieneen osaan.

Automaattista seulontaa puolustetaan usein sillä, että se kohdistuu ainoastaan niin sanottuun metadataan eikä varsinaiseen sisältöön. Postikorttimetaforalla tämä tarkoittaisi, että talteen otettaisiin vain postileiman päivämäärä, lähettäjä ja vastaanottaja. ISC kuitenkin muistuttaa, että internet-maailmassa metadataksi voidaan tietyissä tapauksissa laskea myös tarkka sijainti, sivuhistoria tai jopa salasanat.

Yksi raportin nostama ongelma koskee rajaa sisäisen ja ulkoisen tietoliikenteen välillä. Lähtökohtaisesti niin GCHQ kuin sen amerikkalainen isoveli NSA vakuuttavat, että kotimainen viestintä jätetään rauhaan. Mutta varsinkin Yhdysvaltain ulkopuolella käytetään paljon ulkomaisia (=yhdysvaltalaisia) palveluita, jolloin lähes kaikki liikenne on rajat ylittävää.

Toisaalta urkintalaitosten tiedetään tekevän läheistä yhteistyötä, jolloin voi olla mahdollista, että kaveria pyydetään suorittamaan tarpeellinen urkinta oman maan rajojen sisällä. Nämä ovat kysymyksiä, joista voisi keskustella Suomessakin.

urkinta  verkkourkinta  tiedustelu 

Tweet