Trump-harha

29.6.2017

Lasse Leipola

Lasse Leipola on Vihreän Langan toimittaja. Blogissa seurataan ilmastomuutosta tieteen ja politiikan näkökulmista.

Donald Trumpin päätöstä jättää Pariisin ilmastosopimus ei voi ymmärtää. Sopimus jättää kaikille maille vapauden linjata energiapolitiikkaa juuri niin viisaasti tai tyhmästi kuin ne haluavat.

Hiiliteollisuuden töiden katoaminen ei ole Pariisin sopimuksen syytä. Vaikka ala saataisiin jotenkin uuteen nousuun, olisivat töissä enimmäkseen koneet ja robotit, eivät kypäräpäiset punaniskat. Uusiutuva energia tulee työllistämään tulevaisuudessa paljon suuremman joukon ihmisiä kuin fossiiliteollisuus. Pariisin sopimus vauhdittaa tätä kehitystä, vaikka Yhdysvallat jättäytyisi pois.

Entä jos Trumpin tavoitteena onkin globaalin ilmastopolitiikan sabotoiminen silkasta pahuudesta? Tämäkin olisi todennäköisesti helpompaa, jos Yhdysvallat pysyisi mukana sopimuksessa ja jarruttaisi joka käänteessä. Tosin vuosia kestävä eroprosessi antaa mahdollisuuden kiusantekoon, sillä Yhdysvallat voi erota sopimuksesta vasta Trumpin kauden loppumetreillä. Se on siis seuraavissa ilmastokokouksissa mukana neuvottelemassa Pariisin sopimuksen yksityiskohdista.

Järkevän selityksen puuttuessa Trumpin ratkaisua on selitetty muun muassa pahantahtoisella halulla tuottaa pettymyksiä liberaaleille. Tai jopa sillä, että hän ärsyyntyi hävittyään aloittamansa kättelykisailun Ranskan vastavalitulle presidentille Emmanuel Macronille, joka ajaa tiukkoja ilmastotoimia.

Trumpin ratkaisu herätti tyrmistystä muualla maailmassa. Optimistisimmat ajattelivat, että yhteinen vihollinen yhdistää muut maat aiempaa pontevampiin toimiin.

Trumpin idiotismin varjoon jää se, etteivät omasta mielestään edistyksellisetkään maat ole tekemässä tarpeeksi. Esimerkiksi kelpaa hyvin oma Suomemme.

Eduskunnan toukokuun lopussa käymä keskustelu hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta oli hämmästyttävän asiallista. Jopa aiemmin nihkeästi aiheeseen suhtautuneiden perussuomalaisten puheenvuorot olivat sellaisia, joita ei vielä vuosikymmen sitten olisi kuullut kuin vihreiltä. Toisin kuin Yhdysvaltain kongressissa Suomen eduskunnassa ilmastonmuutosta ei enää epäillä – tai ainakaan sitä ei kehdata sanoa ääneen.

Kauniit puheet eduskunnassa eivät kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että Suomen ilmastopolitiikka keskittyy vastuun välttelyyn.

Hiilivoimasta luopuminen on kaunis lupaus. Koska energiantuotanto kuuluu päästökaupan piiriin, vapautuvat käyttämättömät päästöoikeudet muuhun käyttöön ja päästövaikutukset jäävät olemattomiksi.

Hakkuiden lisääminen – kuten oppositio eduskunnassa muistutti – on ilmaston näkökulmasta sama asia kuin päästöjen kasvattaminen.

Päästökaupan ulkopuolisia päästöjä koskevassa taakanjaossa Suomelle jyvitettyä osuutta pidetään liian kovana ja siihen halutaan saada joustoja. Pariisin sopimus edellyttäisi, että joustojen sijaan Suomi ajaisi koko unionin tavoitteen kiristämistä.

Trumpin vaarallisin vaikutus saattaakin olla se, että pelkät puheet ja riittämättömätkin toimet alkavat näyttää kunnianhimoisilta.