Tervetuloa tulevaisuuteen!

17.3.2016

Lasse Leipola

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja, joka seuraa tässä blogissa, miten Pariisin ilmastosopimusta lähdetään toteuttamaan.

Alkuvuoden kaksi merkittävintä ilmastouutista ovat paljastaneet, että olemme siirtyneet aikaan, jonka vielä pari vuotta sitten piti olla kaukaista tulevaisuutta.

Aloitetaan huonosta uutisesta: talvi on ollut maltillisesti sanottuna poikkeuksellisen lämmin. Jos haluaa olla vähemmän maltillinen ja enemmän totuudenmukainen, voi sanoa, että talvi on ollut sekopäisen kuuma. Helmikuu oli ensimmäinen kerta, kun planeetta oli kuukauden ajan keskimäärin yli 1,5 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana. Eli nyt jo kolkutellaan sitä ovea, joka Pariisin sopimuksen mukaan piti ainakin yrittää pitää kiinni.

Kyse ei ole pelkistä lämpötiloista, sillä helmikuu kävi myös ennätyksellisen kalliiksi. Kuivuus aiheutti Vietnamissa ja Zimbabwessa historian suurimmat säästä aiheutuneet taloudelliset vahingot. Fijillä ennätyksen rikkoi hirmumyrsky.

Weather Underground -sivusto muistuttaa, että pelkästään helmikuussa saavutettiin kolmessa maassa säävahinkojen kansallinen ennätys. Koko viime vuoden aikana vastaavia ennätyksiä tehtiin vain yhdeksän ja vuotta aiemmin ainoastaan yksi.

Muutama kuukausi tai yksi vuosikaan ei vielä kerro hirveästi siitä, miten ilmastonmuutos etenee. Tämä talvi on kuitenkin jatkoa kahdelle ennätyskuumalle vuodelle. Sen lisäksi on huomattavaa, että helmikuun lämpötilat karkasivat todella kauas mistään aiemmin koetusta.

Viime vuosien huippulämpötilojen taustalla vaikuttaa voimakas El Niño -ilmiö, mutta sen takana näkyy kasvihuonekaasujen aiheuttama tasainen kasvu. El Niñon hiipuessa on odotettavissa, että ilmaston lämpeneminen tasaantuu jälleen muutamaksi vuodeksi. Tätä ei pidä tulkita ilmastonmuutoksen pysähtymiseksi tai hidastumiseksi, kuten vuoden 1998 huipun jälkeen asiaa on yritetty esittää.

El Niño -vuosia tulee jatkossakin. Tänä talvena on saatu pelottavaa esimakua siitä, mitä niiden ja ilmaston lämpenemisen yhteisvaikutuksesta voi syntyä. Slate on listannut sivuillaan tänä talvena koettuja mullistuksia – muun muassa tulvia, tauteja sekä nälänhätää.

Onneksi on myös hyviä uutisia: kansainvälinen energiajärjestö IEA tiedotti tällä viikolla, että päästökehitys ja talouskasvu ovat erkaantuneet toisistaan. Jo toista vuotta putkeen energiantuotannon päästöt pysyvät ennallaan, vaikka talous on selvässä kasvussa. Kiinassa päästöt laskivat, vaikka sen odotettiin tapahtuvan vasta 2020-luvulla.

IEA:n mukaan päästöjen ja talouden kasvun erkaantumisen taustalla on erityisesti sähkön tuottaminen uusiutuvalla energialla. Viime vuonna peräti 90 prosenttia uudesta sähköntuotannosta oli uusiutuvaa.

Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö Irena julkaisi niin ikään tällä viikolla raportin, jonka mukaan uusiutuvan energian osuuden kaksinkertaistaminen 2030 mennessä toisi globaalisti 15 miljoonaa uutta työpaikkaa ja kasvattaisi BKT:tä 1,3 biljoonalla dollarilla. Ilmanlaadun paranemisen myotä säästyisi miljoonia ihmishenkiä.

Tuskallisinta tässä tilanteessa ei ole se, että ilmastonmuutos näyttää etenevän oletettua nopeammin. Tuskallisinta on se, että olemassaoloa uhkaavaan ongelmaan on kaikin puolin järkevä ja kannattava ratkaisu, mutta siihen ei olla tarttumassa riittävän nopeasti.

Ilmastosähkeitä

• Ilmansaasteiden vähentäminen Euroopassa on nopeuttanut arktisten alueiden lämpenemistä noin puolella asteella, kertoo Nature Geosciencessa julkaistua tutkimusta siteeraava Carbon Brief. Arktis lämpenee noin kaksi kertaa muuta ilmastoa nopeammin. Yhtenä syynä tähän on pidetty auringon lämpösäteilyä heijastavan jääpeitteen vähenemistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan pilvien muodostumiseen vaikuttavan rikkidioksidin väheneminen johtaa siihen, että aiempaa enemmän auringon säteilyä päätyy maan pinnalle.
• Jos pahimmat ennusteet merenpinnan noususta toteutuvat, ajaa ilmastonmuutos pelkstään Yhdysvalloissa 13 miljoonaa rannikkoalueilla asuvaa ilmastopakolaisiksi 2100 mennessä.
• Yhdysvallat ja Kanada sopivat öljy- ja maakaasutuotannon metaanipäästöjen leikkaamisesta 40–45 prosentilla vuoteen 2025 mennessä, kertoo Ecowatch-sivusto.