Onko Trump uhka?

30.5.2016

Lasse Leipola

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole kyse mistään vähäisemmästä kuin maailman pelastamisesta. Jo kolmen asteen lämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna muuttaisi tuntemaamme maailmaa perustavanlaatuisella tavalla.

Jos mennään selvästi yli kolmen asteen, on nykymuotoinen ihmiskunta tai vähintäänkin yhteiskunta vaarassa kadota kokonaan. Puhumattakaan peruuttamattomasta luonnolle aiheutuvasta vahingosta.

Kirjoitin alkuvuodesta jutun otsikolla Planeetan tärkein vaali, jossa pohdittiin, miten Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos voisi vaikuttaa ilmastoon. Tuolloin Donald Trumpin ehdokkuus oli vielä epävarma ja näytti selvältä, että hän häviää varsinaisessa vaalissa olipa vastassa sitten Hillary Clinton tai Bernie Sanders.

Nyt asetelma on muuttunut: Trump on varmistanut paikkansa republikaanien ehdokkaana ja lähes varmasti häntä vastassa on demokraattien Clinton. Ehkä tärkein ja huolestuttavin muutos on kuintekin se, että nyt osa tuoreimmista gallupeista povaa Trumpille voittoa marraskuussa. On siis syytä katsoa hieman tarkemmin, mitä Trumpi valinta presidentiksi voisi aiheuttaa.

Onko hän tosissaan? Donald Trump puhuu paljon ja näennäisen harkitsemattomasti, joten pelkän puheen perusteella on vaikea arvioida, mitä presidentti Trump oikeasti tekisi. Esimerkiksi Trumpin tärkein vaalilupaus, Meksikon maksama muuri Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle, on käytännössä mahdoton toteuttaa. Paljossa muussakin, mitä Trump lupaa on enemmän kyse arvoista ja maailmankuvasta kuin konkreettisista asioista.

Se lienee selvää, ettei Trump olisi mikään ekopresidentti, sillä mikään ei viittaa siihen, että hän ottaisi ympäristöongelmat tosissaan. Niin kauan kuin Trump ei suostu paljastamaan verotietojaan, emme myöskään tiedä, onko hän niin kova ja terävä liikemies kuin hän väittää olevansa. Bisnesäly voisi nimittäin auttaa Trumpia tajuamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksien aiheuttamat uhat ja torjunnan tarjoamat mahdollisuudet.

Mitä hän voi tehdä? Trump on luvannut neuvotella Pariisin sopimuksen uusiksi – tai peruuttaa sen kokonaan. Tämä väite on täysin absurdi, sillä 177 maata – mukaanlukien Yhdysvallat – on jo allekirjoittanut sopimuksen ja muun muassa Yhdysvaltojen on määrä ratifioida se vielä tämän vuoden aikana. On siis mahdollista, että Trump vannoisi virkavalansa tilanteessa, jossa Yhdysvallat on Pariisin sopimuksen osapuoli ja sopimus on jo astunut voimaan.

Sopimusta ei voi siis neuvotella uudelleen, mutta Trump voi toki vedota sopimuksen artiklaan 28, joka mahdollistaa siitä eroamisen yksipuolisella ilmoituksella. Tosin eroaminen on mahdollista vasta kolme vuotta sen jälkeen, kun sopimus on astunut voimaan ja tämän päälle tulee vielä vuoden harkinta-aika. Eroprosessi kestää siis yhtä pitkään kuin Yhdysvaltain presidentin virkakausi.

”Se ei ole sattumaa”, kommentoi ilmastoneuvotteluiden asiantuntija Michael Jacobs Financial Times -lehden haastattelussa.

Jos sopimuksen peruuttamisen ajatellaan tarkoittavan voimaantulon estämistä, se on täysin mahdollista, mutta vaatii merkittäviä diplomaattisia ponnisteluja. Pariisin sopimus on 195 maan yhteisen tahdon tulos, joten Trumpin Yhdysvallat joutuisivat kirjaimellisesti asettumaan koko muuta maailmaa vastaan.

Voimaantulo edellyttää ratifoimista vähintään 55 maassa, jotka edustavat 55 prosenttia päästöistä. Yhdysvaltain osuus globaaleista päästöistä on noin kuudennes, joten sen pitää suostutella mukaansa iso joukko pienempiä maita. Jos EU ja Kiina lähtevät kisaamaan toisella puolella saadakseen sopimukselle 55 prosentin tuen, on niillä jo omasta takaa noin kolmannes päästöistä.

Ranskan ilmastolähettiläs Laurence Tubiana sanoi Saksan Bonnissa viime torstaina päättyneiden ilmastoneuvotteluiden tiedotustilaisuudessa, että osapuolilla on yhteinen tahto saada sopimus nopeasti voimaan eikä Trumpin mahdollinen valinta presidentiksi huolestuta.

”Osapuolet ovat aika rauhallisia, koska sopimuksen filosofia perustuu kansallisiin päätöksiin. Kaikki toki haluavat Yhdysvallat mukaan ja että se ottaa aktiivisen roolin, mutta eivät muiden maiden toimet riipu siitä", Tubiana sanoi.

Yhdysvallat on ollut myös merkittävä kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittaja, mutta tällekin Trump on luvannut panna pisteen. Ilmastorahoituksesta ei ole vielä olemassa tarkempaa sopimusta tai sovittua taakanjakoa, mutta rahoituksen merkittävä supistuminen voisi johtaa siihen, että Intian kaltaiset köyhät mutta suuripäästöiset maat heittäytyvät hankaliksi.

Kansallisessa ilmastopolitiikassa Trump voi toki tehdä paljonkin eikä Pariisin sopimuksella ole sellaisia hampaita, että omien maakohtaisten tavoitteiden vesittämisestä koituisi merkittäviä seurauksia.

Viime viikolla Trump vakuutti öljyalan konferenssissa, että hänen presidenttikaudellaan porattaisiin enemmän öljyä ja rakennettaisiin kiistelty Keystone XL -öljyputki, joka toisi raakaöljyä Kanadan öljyhiekkakentiltä Meksikonlahden rannalle sijaitseviin jalostamoihin. Trumpin ilmastoretoriikan perustuu erityisesti amerikkalaisten kaasu- ja öljyalan työpaikkojen pelastamiseen.

Obaman ilmastopolitiikan ytimessä on ollut voimalapäästöjen rajoittaminen ilmansaasteina, mikä on ollut ainoa tapa ajaa merkittäviä päästövähennyksiä ilman uutta lainsäädäntöä. Tämä ympäristövirasto EPA:n hallinnoiman ohjelman laillisuus on kuitenkin parhaillaan oikeuden puntarissa ja kuulemisten on määrä alkaa syyskuussa.

Vaikka oikeus päättäisi, että EPA:lla on oikeus rajoittaa päästöjä ilmansaasteina, toimii virasto presidentin toimivallan alaisena ja Trump on vakuuttanut pysäyttävänsä ohjelman toimeenpanon.

Vaikuttaako Trumpin esimerkki muihin? Yhdysvallat on perinteisesti ollut monella saralla edelläkävijä ja johtaja, jonka esimerkkiä on seurattu monessa maassa. Jos Trump pystyy jatkamaan tätä johtajuuden perinnettä ilmastopolitiikan romuttamisessa, olemme kaikki pulassa.

Ilmastosähkeitä

• Globaaleja keskilämpötiloja ennätystasolle nostanut El Niño -ilmiö on päättymässä tältä erää. Carbon Briefin mukaan vuodesta 2016 tulee todennäköisesti ennätyskuumaa vuotta 2015 kuumempi, mutta seuraava vuosi onkin sitten hieman viileämpi. The Conversation -sivusto on listannut ilmiön eri puolille maailmaa aiheuttamista seurauksista.
• G7-maat ovat aiemminkin puhuneet fosiilisille polttoaineille maksettavien tukien lopettamisesta, mutta viime viikolla Japanissa järjestetyssä kokouksessa asetettiin takarajaksi vuosi 2025. Ympäristöjärjestöjen (WWF ja Greenpeace) mukaan G7:n pitäisi osoittaa enemmän kunnianhimoa. Ne myös muistuttivat, että kokousta isännöivä Japani on merkittävät hiilivoiman rahoittaja.
• Viime viikolla julkaistusta YK-raportista, joka hahmotteli ilmastonmuutoksen Unescon maailmanperintökohteille aiheuttamaa uhkaa, jätettiin Australian vaatimuksesta pois luku, joka käsitteli lämpenemisen Suurelle valliriutalle aiheuttamia vahinkoja. Sensuurin paljastaneen Guardianin mukaan Australia pelkää turismin kärsivän, jos valliriutasta uutisoidaan negatiivisesti.
• Chatham house -ajatushautomon mukaan Brexit, eli Britannian ero EU:sta, aiheuttaisi maalle enemmän haittaa kuin hyötyä energia- ja ilmastopolitiikassa. Se joutuisi esimerkiksi neuvottelemaan niin ilmastopolitiikasta kuin tuontienergiasta yksin, ilman EU:n tukea. Aiemmin EurActiv-sivusto selvitti, että Brexitiä ajavan kampanjan avainhenkilöt ovat ilmastoskeptikkoja.
• Carbon Brief kertoo tuoreesta Nature Climate Changessa julkaistusta tutkimusesta, jonka mukaan kaikkien tunnettujen fossiilisten polttoaineiden polttaminen lämmittäisi maapalloa keskimäärin kahdeksan astetta, mutta Arktiksella lämpeneminen olisi jopa 17 astetta.
• Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen toiminta on aiheuttanut lähes kaiken havaitun lämpenemisen vuoden 1950 jälkeen.
• Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa amerikkalaisista kokee, että ilmasto-olosuhteet ovat parantuneet 40 vuoden aikana. Trendi on kuitenkin kääntymässä ja tutkijat arvioivat, että 88 prosenttia amerikkalaisista kokee vuosisadan lopussa, että ilmasto-olot ovat heikentyneet. Tutkijoiden mukaan se, että ilmastonmuutoksen on koettu parantaneen elinolosuhteita, pienentää painetta vaatia kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
• Guardianin mukaan kehitysmaiden ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteensä 4 000 miljardin dollarin rahoitusta vuoteen 2030 mennessä. Toistaiseksi on sovittu vain, että vuosittainen rahoitus saavuttaa sata miljardia vuoteen 2020 mennessä.
• Take Part -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan ilmastonmuutoksen myötä ravintokasvit tuottavat aiempaa vähemmän ravinteita ja proteiineja, mutta entistä enemmän hiilihydraatteja.
• Toisen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on jo tehnyt maapallosta vihreämmä, kertoo Carbon Brief.

Tweet