Kuuma kesä

10.8.2016

Lasse Leipola

Lasse Leipola on Vihreän Langan toimittaja.

Suomen vaihtelevassa säässä ei ehkä ole huomannut sitä, että kesä on ollut globaalisti hyvin kuuma.

Kesäkuu oli – aivan kuten joka ikinen kuukausi toukokuusta 2015 alkaen – mittaushistorian kuumin. Heinäkuun luvut eivät ole vielä tulleet ja elokuu on kesken. On silti selvää, että viime kesän ennätys historian kuumimpana on vaarassa.

Samaan aikaan, kun luvut ilmastotieteilijöiden ruuduilla olivat suurempia kuin koskaan, komissiossa vesitettiin EU:n ilmastopolitiikkaa. Odotettu ja pelätty päästökaupan ulkopuolisia päästöjä koskeva linjaus saatiin heinäkuun puolivälin jälkeen.

Päästökaupan ulkopuolisten vähennysten jakaminen EU-maiden kesken on esimerkiksi Suomen ilmastopolitiikalle oleellinen linjaus. Päästökauppasektorin teollisuutta koskevat vähennykset toteutuvat – ainakin teoriassa – ikään kuin automaattisesti markkinoiden erehtymättömien lakien mukaisesti. Sen sijaan esimerkiksi liikenteessä, maataloudessa ja asumisessa tarvitaan kansallisia toimia.

Komission esitykseen reagoitiin voimakkaasti. Muun muassa Euroopan parlamentin vihreät ja ympäristöjärjestö WWF moittivat sitä, että koko unionin tasolla esitys on riittämätön Pariisissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Pariisin kokouksen alla EU sitoutui vähentämään päästöjään "vähintään" 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Esityksessään komissio jättää tavoitteen 40 prosenttiin ja tarjoaa sen lisäksi jäsenmaille porsaanreikiä päästövähennysten vesittämiseen. Omia päästövähennyksiä voi kuitata päästöjä oikeasti vähentämättä, esimerkiksi hiilinieluilla tai päästökauppasektorin ylijäämällä.

Toisenlaista – joskin yhtä odotettua – kitinää kuultiin Suomea koskevasta tavoitteesta, joka kiristyy vuotta 2020 koskevasta 16 prosentista 39 prosenttiin vuonna 2030. Ympäristöministeriö (kesk) ja elinkeinoelämän keskusliitto (kok) huokasivat tiedotteissaan kuin yhteen ääneen "kova tavoite".

”Se on tiukempi kuin odotimme, sillä valmistauduimme 37–38 prosentin tavoitteeseen. Meidän on tarkistettava huolella komission laskentamenetelmät ja lähtötiedot”, hieman huonolta häviäjältä kuulostava ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) sanoi.

Sekä ympäristöministeriön että EK:n tiedotteissa keskityttiinkin enemmän jatkoneuvotteluihin ja mahdollisuuteen saada joustoja tai helpotuksia kuin siihen, miten uutta tavoitetta pitäisi lähteä saavuttamaan.

Kaikkein murheellisimman itkuvirren esitti talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps), jonka mukaan Suomen ei pidä hyväksyä komission ehdotusta.

”EU:lta on haettava parempi ratkaisu. Suomen neuvottelijohin on ilmeisesti lisättävä talousosaamista. Ministeri Tiilikainen saa tulla heti syyskuun alussa talousvaliokuntaan laskukoneen kanssa selvittämään mitä tämä Suomelle maksaa.”

Hän syytti ympäristöministeriä ja -ministeriötä epäonnistumisesta sivuuttaen täysin sen, että Suomi onnistui etukäteen ehkä tärkeimpänä pidetyn tavoitteen kohdalla.

Puun polttamista koskeva laskentatapa pysyy nimittäin Suomen energiapolitiikalle suosiollisena – joskin todellisten päästöjen näkökulmasta kyseenalaisena. Eli päästölaskennan näkökulmasta kaadetusta puusta aiheutuu jatkossakin sama määrä päästöjä riippumatta siitä päätyykö pölli uuniin vai seinään.

Virkistävän poikkeuksen hallituspuolueiden valitukseen tarjosi ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok). Hän osoitti samalla olevansa yksi niistä harvoista ei-vihreistä ministereistä, jotka vaikuttavat oikeasti ymmärtävän, kuinka vakavasta asiasta ilmastonmuutoksesta on kyse.

”Sen sijaan, että tässä jäädään ruikuttamaan, pitää kääriä hihat. Pelästynyt kommentointi pitää kääntää siihen, että meistä tulee edelläkävijöitä”, Mykkänen sanoi Maaseudun tulevaisuudelle.

Mykkäsen mukaan koko unionin tavoitteen pitäisi olla kireämpikin. Ja niinhän sen pitäisikin olla, jos ilmastopolitiikassa haluttaisiin huomioida tiede.

Voimakas, joskin alkuvuodesta hiipunut, El Niño -ilmiö on tuonut Pariisissa joulukuussa sovitun 1,5 asteen lämpenemisrajan jo nyt hyvin lähelle. Esimerkiksi brittilehti Guardian kertoi viime viikolla, että Met Officen mukaan maaliskuun keskilämpö oli 1,38 astetta korkeampi kuin esiteollisella aikakaudella.

Kyseessä oli yksittäinen kuukausi ja El Niñon päättyminen ja mahdollinen kääntyminen La Niñaksi laskee jonkin verran globaaleja keskilämpötiloja, mutta vuosittaiset keskiarvot nousevat pienellä viiveellä kuukausittaisten ennätysten lukemiin.

Edellinen voimakas El Niño koettiin vuonna 1998. Tuolloin ennätyskuukausi oli helmikuu, joka oli amerikkalaisen NOAA:n mukaan 0,86 astetta 1900-luvun keskiarvoa kuumempi. Viime vuonna koko vuoden keskiarvo ylitti pitkän aikavälin keskiarvon jo 0,90 asteella.

Komissio voi myöntää Suomen ilmastopolitiikkaan joustoja ja helpotuksia. Lämpömittareilta niitä on turha odottaa.

Ilmastosähkeitä

• Vuonna 1987 solmittu Montrealin sopimus onnistui erinomaisesti leikkaamaan otsonikehää vahingoittavien aineiden käyttöä, mutta niiden tilalla yleistyneet HFC-yhdisteet ovat puolestaan ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Vuosia jatkunut vääntö Montrealin sopimuksen laajentamisesta koskemaan myös HFC-kaasuja eteni lupaavasti Itävallan Wienissä heinäkuussa järjestetyissä neuvotteluissa. Päätös sopimuksen laajentamisesta on määrä tehdä lokakuussa Ruandan Kigalissa.
• Pariisin ilmastosopimus saattaa astua voimaan jo tänä vuonna, kertoo Reuters. Marhall-saarten tekemän selvityksen mukaan sopimus ratifioidaan tänä vuonna maissa, jotka kattavat ainakin 54 prosenttia päästöistä. Suuri osa tästä hoituu sillä, että sekä Kiinan että Yhdysvaltain – joiden yhteenlaskettu osuus globaaleista päästöistä on noin 40 prosenttia – on määrä ratifioida sopimus vielä tämän vuoden aikana. WRI:n laskurin mukaan sopimus on toistaiseksi ratifioitu 22 maassa, jotka kattavat yhteensä vasta noin prosentin globaaleista päästöistä. Sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut 55 prosenttia maista ja kun se kattaa 55 prosenttia globaaleista päästöistä.
• Carbon Brief kertoo NOAA:n State of the Climate -raportista. Sen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi viime vuonna Mauna Loan mittausasemalla enemmän kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa – yli kolme yksikköä päätyen peräti 400,8 miljoonasosaan. Globaali hiililidioksidipitoisuuden keskiarvo oli ennätykselliset 399,4 miljoonasosaa. Myös metaanin ja typenoksidien pitoisuudet nousivat uusiin ennätyksiin.
• Ilmailupäästöjä rajoittava kansainvälinen ilmastosopimus saattaa ensimmäisen viiden vuoden ajan perustua vapaaehtoisuuteen, kertoo uutistoimisto Reuters. Tieto perustuu neljään nimettömään neuvottelulähteeseen. Sopimus on määrä saada valmiiksi lokakuussa.
• Washington Post kertoo, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman hallinto on julkistanut kesän aikana uusia ilmastotoimia muun muassa sähköautoilun edistämiseksi. Lisäksi valtion virastojen on myös jatkossa huomioitava ilmastovaikutukset kaikessa päätöksenteossa.
• Ilmastopolitiikan asiantuntija Chris Hope tienasi viime vuoden lämpöennätyksellä yli 1300 puntaa. Veto sai alkunsa vuonna 2008, kun Hope löi kaksi tuhannen punnan vetoa siitä, että 2015 on lämpimämpi kuin 2008. Hope haki kuitenkin vedolleen vakuutuksen ilmastotutkija James Annanilta. Tämä oli nimittäin niin varma lämpenemisestä, että hän suostui lyömään samasta asiasta vedon yhden suhteella viiteen: jos 2015 olisi lämpimämpi, Hope maksaisi Annanille 666 puntaa, ja päinvastaisessa tilanteessa Annan Hopelle 3333 puntaa. Alkuperäisten vetojen ansiosta Hope olisi jäänyt noin 1330 puntaa voitolle molemmissa tapauksissa.
• Australian ilmastotutkimuspolitiikka tekee jo toisen täyskäännöksen tämän vuoden aikana. Ensin maan uusi hallitus leikkasi rajusti maailman johtaviin ilmastotutkimuslaitoksiin kuuluvan CSIRO:n toimintaa, mutta nyt ilmastotutkimus on nostettu taas etusijalle. Asiasta kertoo Sydney Morning Herald.
• Onnistuneen Brexit-kampanjan jälkimainingeissa Britanniassa on perustettu Clexit-kampanja: ”Brexit oli Britannian vastaus EU-byrokraattien liian laajalle kasvaneeseen valtaan. Clexit on meidän vastauksemme ilmastohysterialla ajettavaan maailmanhallintoon”, ryhmä julistaa. Sen mukaan maailman on ”ihminen ei hallitse eikä voi hallita ilmastoa”.
• Rikollisuuden väheneminen lisää päästöjä. Asia käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, joka on julkaistu Journal of Industrial Ecologyssä. Kyse on niin sanotusta rebound-efektistä eli siitä, että vankeinhoidosta ja rikollisuuden torjunnasta vapautuvat rahasummat käytettäisiin johonkin muuhun, todennäköisesti enemmän päästöjä aheuttavaan toimintaan tai kulutukseen. Tutkimuksen mukaan vangit kuluttavat myös keskimääräistä kansalaista vähemmän energiaa.
• Tuoreen tutkimuksen mukaan Leonardo Di Caprion ilmastoaiheinen voittopuhe Oscar-gaalassa lisäsi ilmastonmuutokseen liittyviä Google-hakuja tai Twitterissä-mainintoja enemmän kuin Pariisin ilmastokokous tai Maan päivä.
• Independent kertoo selvityksestä, jonka mukaan tuulivoima ei karkota turisteja ainakaan Skotlannissa vaan turismi on kukoistanut jopa enemmän alueilla, joille on rakennettu tuulivoimaloita.