Kuinka paljon on kaikki?

15.4.2016

Lasse Leipola

Yksi erikoisista ilmastonmuutokseen liittyvistä keskusteluista liittyy väitteeseen siitä, että kaikki tiedemiehet ovat yhtä mieltä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Vakiintuneen käsityksen mukaan 97 ilmastotutkijaa sadasta pitää ihmisen roolia olennaisena ilmaston lämpenemisessä. Tämä väite sai tukea tällä viikolla Environmental Research Letters -julkaisussa esitellystä tutkimuksesta, jossa käytiin läpi aihetta käyneitä tutkimuksia.

Julkaisun mukaan todellakin vain muutama prosentti ilmastotutkijoista suhtautuu skeptisesti ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Tilanne muuttuu, kun mukaan otetaan myös muiden alojen tutkijoiden kuin ilmastotutkijoiden näkemyksiä. Silloin skeptikkojen osuus nousee viidennekseen.

Julkaisun kirjoittajien mukaan ilmastonmuutoskonsensuksen kiistäminen perustuukin yleensä selvityksiin, joissa kuuluu myös muiden kuin ilmastotutkijoiden ääni.

Ilmastotiede on joutunut jossain määrin kiusalliseen asemaan vallitsevan todellisuuden ja politiikan välissä. Ilmastonmuutoksen todellisuus uhkaa nykyistä yhteiskuntaa tavalla, jota valtavirran politiikka ja talous eivät halua kuulla.

Koska ilmastonmuutos – ja sama koskee sivumennen sanoen myös evoluutiota – ei näy arjessa yhtä ilmiselvällä tavalla kuin esimerkiksi painovoima, voi sen yrittää kiistää näyttämättä täysin järkensä menettäneeltä. Voi vedota kylmään talveen, valita sopivia tilastotietoja tai maalailla kuvaa salaliitosta.

Yhdysvaltain republikaanipoliitikot toistelivat jossain vaiheessa, että he vastustavat päästövähennyksiä, koska eivät ole tiedemiehiä. Tämä selittää ehkä sen, miksei ilmastonmuutokseen uskota. Muttei lainkaan sitä, miksei olla valmiita kuuntelemaan niitä, jotka oikeasti ovat tiedemiehiä.

Toinen yleinen tapa on puhua ilmastonmuutoksesta teoriana, joka on ainakin jossain määrin kiistanalainen. Tiettyyn pisteeseen asti kiistanalaisuus ja epäselvyys liittyy kaikkeen tieteeseen ja varsinkin ilmastonmuutoksen kaltaisia monimutkaisia ilmiöitä tutkivaan tieteeseen.

Tieteellinen teoria – kuten New York Times viime viikolla aiheellisesti muistutti – on jotain aivan muuta kuin arkikielen teoria.

Eli ”Mulla on sellainen teoria, että Esson kulmapöytä on vapaana, jos pihassa ei ole rekkoja” on täysin eri asia kuin ”Ilmastotutkijoiden teorian mukaan ilmasto lämpenee kuusi astetta vuosisadan loppuun mennessä, jos päästöjä ei merkittävästi vähennetä”.

Jutussa haastateltu professori Peter Godfrey-Smith tarjoaa hyödyllisen analogian: tieteellisiin teorioihin voi suhtautua kuin karttoihin.

”Jos jotain asiaa kutsutaan kartaksi, siihen ei suhtauduta kuin aavistukseen. Sitä pidetään yrityksenä esittää jokin maantieteellinen alue. Se, että jotakin sanoo kartaksi, ei kerro laadusta mitään.”

Godfrey-Smith muistuttaa, että aivan kuten karttoja myös teorioita on hyviä ja huonoja. Hyvät teoriat jäävät voimaan ja käyttöön, huonot hylätään ja unohdetaan.

Ilmastonmuutokseen liittyy huomattavasti suurempia taloudellisia intressejä kuin esimerkiksi evoluutioon. Siksi on yhä monia, jotka tahallaan tai hyväuskoisuuttaan levittävät valhellisia väittämiä.

”Tieteellistä yksimielisyyttä koskevan epäluulon rakentaminen on tehokas tapa vähentää ilmastopolitiikan suosiota”, Environmental Research Lettersissä julkaistun tutkimuksen kirjoittajat toteavat.

Vaikka ilmastotieteilijät ovat yksimielisiä siitä, että ihminen on vastuussa ilmastonmuutoksesta, on epäusko yhä laajaa myös keskimääräistä paremmin asiaa tuntevien joukossa. Verkkojulkaisu Slate kertoi viime viikolla, että amerikkalaisista meteorologeista vain kaksi kolmasosaa pitää ihmisen toimintaa merkittävimpänä syynä ilmastonmuutokseen. Meteorologit eivät siis eroa juuri lainkaan muista amerikkalaisista.

Suomessakin on vielä matkaa siihen, että ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tulisi yhteisesti hyväksytty ilmiö. Viime vuonna julkaistun ilmastobarometrin mukaan joka neljäs suomalainen pitää ilmastonmuutoksen syynä jotain muuta kuin ihmisen toimintaa.

Ilmastosähkeitä

• Grönlannin jäiden sulaminen on alkanut tänä keväänä lähes kaksi kuukautta tavallista aiemmin. Climate Centralin mukaan taustalla ovat paitsi korkeat lämpötilat myös runsaat sateet.
• Korallien tuhoutuminen voi olla ensimmäinen merkki siitä, että vaarallisen ilmaston lämpenemisen raja on ylittymässä tai ylittynyt. Washington Postin artikkelin mukaan viimevuotisen El Niño -ilmiön aiheuttama lämpeneminen aiheutti lisävahinkoja maailman valtamerien koralleille.
• Muun muassa Indonesian metsäpalot ja El Niño -ilmiön aiheuttama kuivuus nostivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden huhtikuun alussa ennätykselliselle 409 miljoonasosan tasolle, kertoo Scientific American. Hiilidioksidipitoisuus saavuttaa vuosittaisen huippunsa keväisin ennen kuin pohjoisen pallonpuoliskon kasvukausi. Kevään edetessä kasvit sitovat itseensä hiilidioksidia ja sen pitoisuus ilmakehässä laskee. Ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi keväiset huippulukemat (kuten myös alkusyksyn aallonpohjat) ovat vuosi vuodelta korkeammat.
• Maailman suurin hiilikaivosyhtiö Peabody hakeutui tällä viikolla konkurssiin. Forbesin mukaan kyseessä on jo 50. hiiliyhtiö, joka on mennyt konkurssiin vuoden 2011 jälkeen. Hiilialan vaikeuksia pahentaa entisestään se, että moni rahoittaja – viimeisimpänä JPMorgan – on ilmoittanut, ettei aio enää tukea kivihiilihankkeita. Toisaalta Vox muistuttaa, että maailmassa on rakenteilla tai suunnitteilla satoja uusia hiilivoimaloita.
• Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC linjasi tällä viikolla seuraavan arviointiraporttinsa aikataulusta. Raportin eri osat on määrä julkaista vuosina 2020–2022. Lisäksi IPCC tekee kolme erityisraporttia: Ensimmäinen selvittää Pariisin ilmastoneuvotteluiden toimeksiannosta, miten lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen. Toinen keskittyy ilmastonmuutokseen, meriin ja jääalueisiin ja kolmas aavikoitumiseen, kestävään maankäyttöön ja ruokaturvallisuuteen.
• Pohjois-Atlantin kylmä alue hämmentää yhä tutkijoita. Viime vuosi oli selvistä keskimääräistä kuumempi lähes kaikkialla maailmassa, mutta Islannin lounaispuolella – keskellä Atlanttia – oli ennätyksellisen kylmää. Wunderground sivuston mukaan kyseessä voi olla jopa ensimmäinen merkki niin sanotun termohaliinisen, eli pinta- ja syväveden kierron hidastumisesta. Grönlannin jäätiköiltä sulava vesi on suolaista merivettä kevyempää eikä siten uppoa samaan tapaan kuin etelästä merivirtojen mukana tuleva merivesi.
• Maailmanpankki haluaa parantaa maailman köyhimpien ihmisten valmiutta sopeutua ilmastonmuutokseen. ”Jos emme toimi, ilmastonmuutos uhkaa ajaa sata miljoonaa ihmistä köyhyyteen seuraavan 15 vuoden aikana”, ilmasto-ohjelmaa johtava John Roome sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.
• Ympäristösivusto Grist on tehnyt tiiviin tietopaketin siitä, miten ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua. Vihreän Langan vastaava juttu viime syksyltä löytyy täältä.
• Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaminen alkaa ensi perjantaina YK:n päämajassa New Yorkissa. Paikalle odotetaan kymmeniä valtionpäämiehiä.

Tweet