Ilmastonkääntötemppu

28.3.2018

Lasse Leipola

Lasse Leipola on Vihreän Langan toimittaja.

Suomi on luopumassa kivihiilen energiakäytöstä. Kuulostaa todellisen edelläkävijän ilmastopolitiikalta. Hurraa?

Kivihiilestä luopumisessa voikin olla enimmäkseen kyse jostain ihan muusta. Konsulttiyhtiö Pöyry julkisti eilen tiistaina työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen siitä, millaisia vaikutuksia kivihiilestä luopumisella on.

Kivihiilestä luopuminen on kirjattu hallitusohjelmaan sekä energia- ja ilmastostrategiaan. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) kommentoi tuoreeltaan haluavansa jatkaa asian valmistelua vielä tällä hallituskaudella.

Selvitystä koskevan tiedotuksen ja uutisoinnin kärkeen nousivat kustannusvaikutukset. Pöyryn mukaan kivihiilestä luopuminen aiemmin kaavaillun vuoden 2030 sijaan jo vuoteen 2025 mennessä nostaisi kustannuksia selvästi.

Sekä Helsingin Sanomat että Yle nostivat juttujensa kärkeen kaukolämpöhintojen nousun. Sitä sen sijaan, mitä kiellolla tavoitellaan, ei juurikaan käsitelty.

Yle siteerasi jutussaan Tiilikaisen tiedotetta ja muistutti, että ”lähes kolmannes maailman hiilidioksidipäästöistä on peräisin hiilellä tuotetusta energiasta, joten kivihiilestä luopuminen on merkittävä teko ilmastonmuutoksen hidastamiseksi”.

Sen Yle jätti kuitenkin kertomatta, että Pöyryn raportissa sanotaan, ”ettei kiellolla ole vaikutusta koko EU-tason päästöihin”.

Tämä johtuu siitä, että voimaloiden päästöjä säädellään EU:ssa päästökaupalla. Tällöin jokainen päästöyksikkö, joka jää kivihiilikiellon takia Suomessa käyttämättä, voidaan käyttää muualla.

Hesari oli käsittelyssään hieman perusteellisempi ja siteerasi Tiilikaista, joka pitää mahdollisena, että EU kiristää omaa päästötavoitettaan.

”Mitä useampi EU-maa luopuu hiilestä ja mitä nopeammin se tapahtuu, sitä helpompaa tavoitteiden kiristäminen on poliittisesti”, Tiilikainen sanoi.

Pöyryn raportissa esitettiin, että Suomi voisi ostaa kivihiilikiellon takia käyttämättä jäävät päästöt pois markkinoilta, jotta päästövähennys olisi todellinen.

Tiilikainen sanoo tiedotteessaan, että ”olisi johdonmukaista vetää markkinoilta jäljellä olevaa hiilen osuutta vastaava määrä päästöoikeuksia, jotta päästövähennys toteutuu”.

Kannattaa kiinnittää huomiota sanoihin: ”olisi johdonmukaista” eikä ”tulee” ja ”vetää” eikä ”ostaa”. Oikeasti johdonmukaista olisi sopia jo nyt, että vapautuvat päästöt ostetaan pois markkinoilta, eikä jättää asiaa tulevien hallituksien ja päästömarkkinapolitiikan uudistuksien varaan.

Tiilikaisen toive siitä, etteivät vapautuvat päästöoikeudet päätyisi käyttöön muualla, olisi uskottavampi, jos Suomi ei olisi aiemmin jarruttanut EU:n päästökaupan uudistusta ylimääräisten päästöoikeuksien poistamiseksi.

Jos kivihiilikiellolla ei haluta varmoja päästövähennyksiä, mitä sillä sitten halutaan? Tätä ei uutisissa juuri pohdittu.

Aika hyvän arvauksen voi esittää, kun katsoo Pöyryn arviota kaukolämpöön käytettävistä polttoaineista: kielto lisäisi biomassan käyttöä noin 20–30 prosentilla. Eli olisiko sittenkin kyse enemmän hallitukselle rakkaan biotalouden edistämisestä kuin ilmastonmuutoksen hillinnästä?

Biomassan käytön lisäämisestä on esitetty paljon kritiikkiä ja ongelma on erityisen polttava, jos päästökaupan piiriin kuuluvaa fossiilista energiantuotantoa korvataan metsäbiomassalla.

Metsäbiomassa on laskennallisesti päästötöntä, mutta hakkuiden lisääminen kasvattaa väliaikaisesti ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Eli yksinkertaistaen: puuta poltettaessa vapautuva hiilidioksidi lämmittää ilmastoa kunnes se sitoutuu tilalle kasvaneeseen puuhun.

Mitä siis tapahtuu, kun kivihiiltä korvataan päästökauppajärjestelmässä biomassalla? Fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt eivät vähene vaan siirtyvät päästökauppajärjestelmässä toisaalle. Ja samaan aikaan lisätään biomassan polttamista, jolla on todennäköisesti ainakin väliaikaisesti ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Säästetään hurraahuudot siis toiseen kertaan.