Hyvä tietää ydinvoimasta

5.1.2015

Jukka Nikulainen

Muistan lapsuudestani tätini keittiön seinällä olleen julisteen. Se oli hieno rakennepiirros Posivan Onkalosta, jonne Suomen ydinjätteet tullaan näillä näkymin loppusijoittamaan. Oheisen kuvan lehtinen edustaa julisteen kaltaista propagandaa. Se on Suomen voimalaitosyhdistyksen julkaisema tiedote Hyvä tietää ydinvoimasta vuodelta 1978.

Lehtisessä on esitetty kaikkiaan kuusikymmentä kysymystä ja asiantuntevan oloista vastausta ydinvoimasta, tyyliin "Kuinka suuren vaaran plutonium aiheuttaa ihmisille?" tai "Voitaisiinko transuraanit täydellisesti erottaa jätteestä ja polttaa reaktorissa?".

Jopa reaktoriturvallisuutta käsitellään, vaikka onnettomuusluettelosta puuttuukin kymmenen vuotta pamfletin julkaisemisen jälkeen kosahtanut Tšernobyl.

Juuri lehtisen rakenne onkin nerokas. Kysymys-vastaus-muoto antaa mielikuvan aiheen tasapuolisesta käsittelystä. Moni ehkä unohtaakin miettiä, millä perusteilla juuri nämä kysymykset on valittu listaan ja mitä kysymyksiä kenties jätetään esittämättä. Poliitikonkin paras strategia on aina olla vastaamatta esitettyyn kysymykseen ja vastata siihen kysymykseen, jonka olisi toivonut esitetyn. Hyvin tehtynä harva huomaa petosta.

Kysymykset energiantuotannosta voi aina sysätä teknisiksi kysymyksiksi ja unohtaa arvovalinnat. Energiaa on pakko tuottaa, eikä mikään ratkaisu ole saastuttamaton.

Tällöin unohdetaan se, ettemme aina pääse kovinkaan pitkälle parhaallakaan tiedollamme. Ihailen Risto Isomäen avointa mieltä ja kykyä ymmärtää juuri tämä seikka. Isomäen pieni kirjanen Kosminen rakkaus vai suuri Saatana sisältää mielenkiintoista pohdintaa ydinvoimasta. Kirjansa alussa Isomäki kertoo vaihtaneensa kantaansa ydinvoiman puolustajasta sen vastustajaksi ja käyttää loppusivut kannanvaihdoksensa perustelemiseen.

Itse en ollut aiemmin tiennyt esimerkiksi, että vedyn erittäin radioaktiivisella isotoopilla tritiumilla voi olla vaikutuksia ydinvoimalan lähiympäristössä. Viiden kilometrin säteellä ydinvoimalasta asuvien lasten leukemiariski kaksinkertaistuu, ja syy on ilmeisesti juuri ydinvoimalassa syntyvässä tritiumissa.

Tritiumpäästö on hyvä esimerkki kysymyksestä, jota kukaan ei tajunnut esittääkään. Emme ehkä voi oikein syyttää ketään leukemiatapauksista. Olemme tuomittu elämään ikuisesti epävarmuuden keskellä. Itse pidin ennen kännykkäsäteilyn vaaroja täytenä huuhaana. Sana "säteily" kun laukaisee monessa ihmisessä atavistisen hysteriareaktion. Olen kuitenkin joutunut korjailemaan kantojani tämänkin kysymyksen suhteen, vaikken ole foliohattua päähäni sovitellutkaan.

Ehkä on kuitenkin lopetettava iloisempaan tunnelmaan. Ruotsalaisten huoli Fennovoiman ydinvoimahankkeesta on ihan perusteltu. Kärnkraftsfritt Bottenvikenin adressi keräsi parikymmentä tuhatta nimeä aika lyhyessä ajassa. Kunhan vain muistettaisiin sekin, että Ågestan ydinvoimalaitoksen yhtenä alkuperäisenä tarkoituksena oli polttaa plutoniumia ruotsalaiseen ydinaseeseen.

Tweet