Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
23.4.2015
Vihreät voivat ottaa paidan pois, juhlia suihkulähteessä ja halata tuntemattomia. Kaikkien aikojen vaalivoitosta kannattaa ottaa ilo irti.
Revanssi edellisvaalien turpalöylystä on terapiaa puolueen väelle ja tietää hyvää myös Vihreän Langan kehittämiselle.
Vihreät on jo melkein koko Suomen puolue. Keski-Suomen kampanjatiimi puski läpi ensimmäisen edustajansa, varapuheenjohtaja Touko Aallon. Vihreiden timosoini osaa kiteyttää poliittisen sanoman kansankielelle.
Viime kaudella koko Itä-Suomi oli vailla vihreää väriä. Nyt sekä Kaakkois-Suomi että Savo-Karjala saivat läpi pätevän naisen, paluun tekevän Heli Järvisen ja varapuheenjohtaja Krista Mikkosen.
Oulun vaalipiiri äänesti parlamenttiin tulevien ydinvoimahakemusten kannalta hyvin kiinnostavan edustajan, Hanna Halmeenpään. Fennovoima-aktivisti laittaa koville myös Fortumin ja TVO:n.
Pirkanmaalla oltiin aluksi huolissaan, kun Oras Tynkkynen ilmoitti jättävänsä eduskunnan. Ensin pelastajaksi marssi politiikkaan nopeasti palannut Satu Hassi ja sitten vaali-illan tähti Olli-Poika Parviainen.
Tulos oli pettymys vain Hämeessä ja Uudellamaalla. Edellisessä uumoiltiin yhtä ja jälkimmäisessä neljää paikkaa. On kuitenkin järjetöntä jossitella, kun koko Suomesta taskussa on jättipotti.
Ville Niinistö joukkoineen varmasti astelee Säätytalon portaita lähiviikkoina. Vaikka vaalivoitto oli makea, hallitusneuvottelujen tulos voi olla kiitos mutta ei kiitos.
Esteenä ei välttämättä ole hallitukseen tunkeva perussuomalaiset. Käyvätkö vihreille Juha Sipilän (kesk) esiin nostamat ajatukset lakkauttaa ympäristöministeriö ja perustaa soidensuojelu vapaaehtoisuuteen? Entä mahdollisuus lisäydinvoiman rakentamiseen?
Ei tietenkään. Entä käykö Sipilälle se, ettei näistä asioista tule mitään mainintaa edes lopulliseen hallituksen toimintasuunnitelmaan? Tuskinpa.
Ei se mitään. Nyt halataan.
Tweet