Oletko valmis maksamaan, jotta maapallolla voi elää?

12.1.2018

Riikka Suominen

”Olisitko valmis maksamaan enemmän ympäristöystävällisistä tuotteista ja palveluista?”

Olen vastannut tähän asennetutkimusten lempikysymykseen kymmeniä kertoja. Sillä halutaan ilmeisesti kartoittaa, onko vastaaja oikeasti huolissaan ympäristöasioista. Koska jos on, niin täytyyhän olla valmis maksamaan.

Viimeksi vastasin kysymykseen valtiokonttorin tekemässä katugallupissa tammikuussa. Siinä kerättiin kansalaisten näkemyksiä ministerien työpajaan.

Lähetin ministereille terveisiä, että kysymys on väärä.

Ajatus, että kuluttajan pitää maksaa siitä, ettei ympäristöä tärvätä, on kestämätön. Myös pienituloinen voi olla syvästi huolissaan ympäristöstä. Todennäköisesti hän kuormittaa ympäristöä rikasta vähemmän. Miten köyhä puolustaa ympäristöä, kun hän ei voi äänestää lompakollaan?

”Omiin valintoihin keskittyminen sopii mainiosti silloin, kun päättäjät eivät halua tehdä mitään vaan heittävät vastuun kuluttajalle”, sanoo ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ensi viikolla ilmestyvässä Vihreässä Langassa.

Nykyisessä Suomessa omien ilmastopäästöjen puolittaminen on työlästä. Hyvä yhteiskunta ohjaisi toiseen suuntaan: päästöjä vähentävät päätökset olisivat helppoja, niitä lisäävät vaikeita ja kalliita.

Hallituksen pitää keskittyä tehokkaaseen poliittiseen ohjaukseen: päästöveroihin, tiukkoihin ympäristölakeihin, ja kestävän infrastruktuurin rakentamiseen. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus alkaa verottaa lentämistä. Suomi sen sijaan lisää metsänhakkuita niin paljon, että se mitätöi lähivuosien päästövähennykset.

Kysymys siitä, haluanko maksaa ekstraa puhtaasta ympäristöstä, antaa ymmärtää, että markkinat ratkaisisivat ympäristöongelmat. Näin ei tapahdu. Vapaiden markkinoiden seurauksena syntyneet ympäristötuhot vaarantavat parhaillaan ihmiskunnan tulevaisuuden.

Viimeksi marraskuussa yli 15 000 tutkijaa vetosi, että on ryhdyttävä nopeisiin toimiin, jos maapallo halutaan säilyttää elinkelpoisena. 

Tutkijat vaativat poliitikoilta varallisuuden tasaamista, talouskasvun pakosta luopumista, uusiutuvan energian lisäämistä ja luonnonsuojelua. Myös kansalaisten täytyy olla valmiita hankkimaan vähemmän lapsia ja käyttämään vähemmän lihaa ja fossiilisia polttoaineita.

Ilmastonmuutos pitää politisoida. Se ei ole helppoa. Ilmasto on epäkonkreettinen ja monimutkainen ilmiö. Harva valitsee sillä perusteella, ketä äänestää. 

Politiikan ytimeen on onnistuttu ennenkin nostamaan epäkonkreettisia asioita. Kukaan ei ole nähnyt valtionvelkaa. Velka on laskennallisia lukuja valtiokonttorissa. Silti enemmistö suomalaisista on huolissaan velkaantumisesta. 62 prosenttia Helsingin Sanomien syksyiseen kyselyyn vastanneista halusi, että julkisia menoja leikataan, jotta velkaantuminen saadaan kuriin.

Kansalaisten vakuuttaminen velan vähentämisestä millä hinnalla hyvänsä on oikeiston voitto. Samanlainen asennekampanja tarvitaan, jotta suomalaiset alkavat vaatia tiukkaa ilmastopolitiikkaa. 

Jatkossa haluan vastata kysymykseen: Pitääkö Suomen torjua ilmastonmuutosta, vaikka siitä olisi taloudelle haittaa? Jos olemme oikeasti huolissamme maapallosta, niin täytyyhän meidän olla valmiita maksamaan.

ilmastonmuutos  kuluttajavaiinnat 

Tweet